info@tohtorille.fi
Alzheimer on parantumaton ja etenevä muistisairaus. Alzheimerin taudin perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä, mutta sairaus aiheuttaa aivoissa hermoratoja ja aivosoluja vahingoittavia muutoksia.
Alzheimer on yleisin dementiaa aiheuttava parantumaton sairaus. Alzheimerin taudissa aivoissa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin normaalisti vanhetessa, mutta enemmän. Vauriot alkavat aivojen ohimolohkojen sisäosista leviten ajan mittaan laajemmin aivokuorelle.
Alzheimeria pidetään iäkkäiden sairautena ja ikä onkin yksi taudin riskitekijä. Yli 85 -vuotiasta sairautta esiintyy 15–20 %:lla, joidenkin arvioiden mukaan enemmänkin. Alle 65 -vuotiaana sairastuminen on harvinaista, mutta Alzheimerin tautiin voi sairastua jo alle 50 -vuotiaanakin.
Alzheimerin tauti aiheuttaa monenlaisia muistihäiriöitä, toiminnan vaikeuksia ja käytöshäiriöitä. Tyypillinen ensioire ovat muistihäiriöt ja vaikeus oppia uutta. Muistihäiriöt ilmenevät erityisesti lähimuistin kohdalla, vanhat opitut asiat säilyvät pidempään. Tauti etenee yksilöllisesti ja usein hitaasti. Ensimmäisiä oireita voi olla vaikea tunnistaa, koska ne muistuttavat monesti tavallista hajamielisyyttä.
Arkisissa toimissa voi alkaa näkyä epävarmuutta ja hidastumista. Sairastunut saattaa vetäytyä harrastuksista ja voi olla masentunut, ahdistunut tai ärtynyt. Joskus sairaus aiheuttaa vainoharhaisuutta, joka voi olla jopa sairauden ensimmäisiä oireita.
Taudin edetessä alkaa tulla kielellisiä vaikeuksia, asioiden, esineiden ja paikkojen tunnistaminen voi vaikeutua. Asioiden aikajärjestys voi mennä sekaisin. Monesti sairastunut vetäytyy sosiaalisista tilanteista. Oireisiin kuuluvat myös organisointikyvyn puute ja suunnitelmien teon, aloittamisen ja toteuttamisen vaikeudet.
Oireet etenevät ja pahenevat jatkuvasti taudin edetessä. Tuttujen paikkojen tunnistaminen vaikeutuu, samoin tuttujen henkilöiden. Normaalit arkitoiminnot, kuten pukeutuminen alkavat olla vaikeita, ja potilas tarvii yhä enemmän apua toimiinsa. Menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat toisiinsa.
Taudin edettyä vaikeaksi muistin toiminta on hyvin satunnaista, eikä sairastunut tunnista monesti enää läheisiäänkään. Fyysiset oireet yleistyvät, saattaa ilmetä pakkoliikkeitä ja kävely sekä itse syöminen vaikeutuu. Nielemiskyky säilyy kuitenkin pitkään. Virtsan- ja ulosteenpidätyskyky säätely ei toimi. Myös puheen ymmärtäminen ja puhuminen voivat vaikeutua tai loppua kokonaan. Jotkut potilaat saavat myös epileptisiä kohtauksia.
Alzheimerin varsinaista aiheuttajaa ei tiedetä. Tiedetään kuitenkin, että useimmiten tauti ei ole perinnöllinen. Alzheimeria aiheuttavia geenivirheitä tunnetaan, mutta ne aiheuttavat vain murto-osan kaikista sairastumisista. Tiedossa on myös yksi geenivirhe, joka altistaa Alzheimerille, mutta ei aina aiheuta sairautta.
Useat elintapoihin liittyvät seikat altistavat Alzheimerin taudille, samoin jotkin sairaudet. Sairastumisen riskiä lisäävät koulutuksen puute ja aivojen aktiivisen käytön puute, vakavat masennusjaksot elämän aikana, ja mahdollisesti myös päävammat.
Sairauksista sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, korkea kolesteroli sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt lisäävät Alzheimerin riskiä. Myös tupakointi, ylipaino ja liikunnan puute ovat riskitekijöitä.
Alzheimerin taudin hoidon kannalta on sitä parempi mitä aiemmin tauti todetaan ja sitä päästään hoitamaan. Jo ensioireiden kohdalla kannattaa siis hakeutua joko terveyskeskukseen tai erikoislääkärin tutkimuksiin.
Ensimmäisenä lääkäri selvittää muistihäiriön laajuuden ja tyypin. Tähän käytetään MMSE- testiä (Mini-Mental State Examination) tai laajempaa CERAD-tutkimusta (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) . Niillä selvitetään muun muassa muistia, päättely- ja hahmotuskykyä, toiminnan ohjausta sekä kielellistä sujuvuutta.
Lisätutkimuksina tehdään usein verikokeita. Tarvittaessa voidaan tehdä laajoja neuropsykologisia tutkimuksia, erilaisia kuvantamistutkimuksia ja aivosähkökäyrän tutkimus.
Alzheimer on parantumaton tauti. Sen etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa. Hoidon tarkoituksena on parantaa potilaan ja hänen läheisten elämänlaatua, parantaa ja pidentää toimintakykyä ja pystyä pitämään potilas kotihoidossa pidempään.
Alzheimerin lääkehoito on kehittynyt ja se voidaan aloittaa missä vaiheessa tautia tahansa. Parhaat tulokset saadaan kuitenkin, jos hoito päästään aloittamaan sairauden varhaisessa vaiheessa.
Lääkehoito valitaan yksilöllisesti. Alzheimer-lääkkeet parantavat keskittymiskykyä, lisäävät toimintakykyä sekä vähentävät käytösoireita. Hoitoon käytetään donepetsiiliä, galantamiinia ja rivastigmiiniä, jotka estävät välittäjäaine asetyylikoliinin hajoamista. Lisäksi käytetään välittäjäaine glutamaattiin vaikuttavaa memantiinia. Näistä viimeisenä mainittu on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean Alzheimerin hoitoon ja kolme ensimmäistä lievästä keskivaikeaan taudin hoitoon.
Varsinaisten Alzheimer-lääkkeiden lisäksi voidaan joutua käyttämään muita lääkkeitä, esimerkiksi käytöshäiriöiden hoitoon.
Lääkehoitojen lisäksi Alzheimerin hoitoon kuuluvat potilaan perustarpeista huolehtiminen, erilaiset kuntoutukset sekä aktivointi. Potilaan toimintakyvyn heiketessä pidetään huoli ravinnon ja nesteytyksen saannista, hygieniasta sekä riittävästä levosta. Kuntoutusmuotoihin kuuluvat niin fysioterapia, puhe- ja toimintaterapia kuin psykologin palvelut. Kotona aktivointi onnistuu muun muassa lukemalla ja sanaristikoita täyttämällä. Myös liikunta on hyväksi.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00699 http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/alzheimerin-tauti-yleisin-dementiaa-aiheuttava-muistisairaus http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/alzheimer-etenee-neljaessae-vaiheessa http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/alzheimerin-taudin-aiheuttajaa-ei-tunneta http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/miten-alzheimerin-tauti-tunnistetaan http://www.alzheimerinfo.fi/hoito/kaeytoesoireita-hallitaan-laeaekehoidoilla-ja-terapialla http://www.alzheimerinfo.fi/hoito/perustarpeista-ja-kuntoutuksesta-huolehtiminen-taerkeaeae http://www.terve.fi/stub-2663822