info@tohtorille.fi
Diabetes, eli kansanomaisesti sokeritauti, on sairaus, jossa haima ei tuota tarpeeksi tai ollenkaan insuliinia, tai insuliini vaikuttaa kehossa puutteellisesti. Diabetes luokitellaan yleensä tyypin 1 tai tyypin 2 diabetekseen.
Diabeteksessä haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai lainkaan, tai insuliini ei vaikuta elimistössä normaalisti. Insuliini on elintärkeä hormoni, joka säätelee elimistön sokerin ja rasvan käyttöä ja varastoitumista sekä valkuaisaineiden rakentumista.
Diabetes määritellään siten, että verensokeri, eli veriplasman glukoosipitoisuus, on pysyvästi yön yli paastoamisen jälkeen 7 mmol/l tai enemmän. Normaalin verensokerin yläraja on 6 mmol/l.
Diabetestä voi edeltää niin sanottu esidiabetes. Tämä tarkoittaa, että sokerin aineenvaihdunta on heikentynyt ja tila etenee vuosien kuluessa varsinaiseksi diabetekseksi.
Diabetes jaetaan kahteen yleisimpään päätyyppiin, tyypin 1 (ns. nuoruusiän diabetes) ja tyypin 2 (ns. aikuisiän diabetes) diabetekseen. Muitakin diabetestyyppejä esiintyy, eivätkä eri tyyppien rajat ole aina selkeitä.
Suomessa diabetestä sairastaa noin 500 000 henkilöä. Ylivoimaisesti suurin osa heistä tyypin 2 diabetestä. Tyypin 1 diabetestä sairastetaan seuraavaksi eniten ja muita diabetestyyppejä harvemmin.
Tyypin 1 diabetes johtuu autoimmuuni-ilmiöstä, jossa haiman insuliinia tuottavat solusaarekkeet tuhoutuvat. Tästä seuraa insuliinin puute ja verensokerin nousu. Syytä haiman soluja tuhoavalle autoimmuuni-ilmiölle ei tunneta. Tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen vaikuttaa perinnöllisyys.
Tyypin 2 diabeteksessä insuliini on tehotonta jo vuosia ennen diabeteksen puhkeamista. Tämän vuoksi haima joutuu tuottamaan enemmän insuliinia, sen solut väsyvät ja insuliinin tuotanto alkaa vähetä jatkuvasti. Lopulta insuliinin tuotanto voi lakata kokonaan. Perinnöllisyys vaikuttaa niin ikään tyypin 2 diabetekseen sairastumiseen.
Muita diabetestyyppejä ovat raskausdiabetes, MODY (“aikuisiän diabetes nuorena”) sekä eri haimasairauksista johtuvat diabetekset. Noin 30 %:lle raskausdiabetekseen sairastuneista kehittyy myöhemmin tyypin 2 diabetes. Verensokeri voi normalisoitua raskausajan jälkeen, jos diabetestä ehkäistään laihduttamalla ja liikunnalla. Haimasairauksista esimerkiksi haimatulehdus, kasvaimet ja raudan kertymäsairaus voivat aiheuttaa diabeteksen.
Tyypin 1 diabetekseen sairastuneista 80–90 % on alle 30 -vuotiaita, usein lapsia. Tyypin 1 diabeteksen tavallisimmat oireet ovat laihtuminen ja väsymys. Myös lisääntynyt jano ja virtsan määrä kuuluvat oireisiin. Oireet ilmaantuvat yleensä nopeasti, muutaman päivän tai viikon aikana, ja taudin toteaminen ajoissa on tärkeää. Hoitamattomana sairaus voi edetä hengenvaaralliseksi happomyrkytykseksi (ketoasidoosi), jonka oireita ovat voimakkaasti heikentynyt yleistila sekä puuskuttava hengitys. Tila vaatii välitöntä sairaalahoitoa.
Tyypin 2 diabetes kehittyy hiljalleen, ja usein huomaamatta, ilman voimakkaita oireita vuosien aikana. Oireina voivat olla väsymys erityisesti ruokailun jälkeen, ärtyneisyys, jalkakivut, lihaskouristelut sekä alttius eri tulehduksille. Myös tyypin 2 diabeteksen oireisiin kuuluvat lisääntynyt jano ja virtsan määrä.
Diabetes voidaan todeta erilaisilla verensokeria mittaavilla kokeilla. Vuodesta 2011 lähtien tauti on voitu todeta myös HbA1c:n (sokerihemoglobiini, sokeriprosentti tai pitkäsokeri) määrityksellä verestä.
Verensokeri voidaan mitata yöpaaston jälkeen tai glukoosikokeessa kaksi tuntia sen jälkeen, kun on nautittu 75 grammaa glukoosia. Yöpaaston jälkeen verensokerin ollessa toistuvasti vähintään 7 mmol/l todetaan diabetes. Glukoosikokeen (sokerirasituskoe) jälkeen verensokerin ollessa yli 11 mmol/l todetaan diabetes.
Tutkimuksissa voi ilmetä myös niin sanottu heikentynyt paastosokeri (yöpaaston jälkeen verensokeri 6,1–6,9 mmol/l) tai heikentynyt glukoosinsieto (glukoosikokeessa arvo 7,8–11 mmol/l). Näitä tiloja kutsutaan myös esidiabetekseksi ja ne etenevät vuosien kuluessa varsinaiseksi diabetekseksi.
Mikäli HbA1c:n arvo on kahdessa mittauksessa 48 mmol/mol (6,5 %) tai enemmän, todetaan diabetes.
Diabeteksen hoidossa avainasemassa on verensokeritason saaminen mahdollisimman lähelle normaalia. Verensokeriin vaikuttavat ruokavalio sekä liikunta ja nämä on saatava tasapainoon diabeteslääkityksen, esimerkiksi insuliinin, kanssa. Diabeteksen hoidossa on tärkeää seurata verensokeria ja oppia sovittamaan ravinto, liikunta ja lääkitys itselle sopivaksi.
Diabetekseen liittyy korkeampi riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, joten hoidossa kiinnitetään huomiota myös näiden seurantaan ja ehkäisyyn. Verenpaineen ja kolesterolin ohjearvot ovatkin diabeetikoilla tavallista tiukemmat. Tarvittaessa käytetään veren hyytymistä estävää lääkitystä, verenpainelääkitystä tai kolesterolia alentavaa lääkitystä.
Tyypin 1 diabeteksessä insuliini on ainoa ja heti alusta lähtien käytössä oleva lääke. Insuliini annetaan joko pistoksina tai pumpulla ihon alle rasvakudokseen. Hoidossa tarvitaan perusinsuliinia, joka vaikuttaa jatkuvasti ympäri vuorokauden sekä ateriainsuliinia, jolla säännöstellään ruokailun yhteydessä tilapäisesti nousevaa verensokeria. Insuliinipistokset on nykyään helppoja insuliinikynien ansiosta. Insuliinipumppu annostelee puolestaan jatkuvasti pikavaikutteista insuliinia. Pumppu on hyvä vaihtoehto silloin kuin monipistoshoito ei jostain syystä onnistu.
Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliossa pitäisi olla noin puolet hiilihydraatteja. Sokeria saa syödä kohtuudella, alle 10 % päivän kaloreista. Pehmeät rasvat ovat parempi vaihtoehto kuin kovat eläinrasvat. Kuidun saanti täysjyväviljoista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä on myös tärkeää ja suolaa tulisi nauttia korkeintaan kohtuullisesti.
Tyypin 1 diabetekselle ei ole tiedossa ehkäisykeinoa, mutta asiaa tutkitaan.
Tyypin 2 diabeteksen hoidossa ei välttämättä tarvita lääkitystä alusta asti, vaan painon pudottaminen ja liikunnan lisääminen voi riittää palauttamaan verensokerin normaaliksi. Ajan mittaan kuitenkin joudutaan ottamaan käyttöön lääkkeitä. Usein käytetään useita eri lääkkeitä samanaikaisesti.
Laihdutus ja liikunta ovat tärkeitä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, jonka suurin aiheuttaja on liika rasvakudos vatsaontelossa ja maksassa. Jo muutaman kilon painonpudotus vaikuttaa huomattavasti verensokeriin ja pelkkä liikunta, ilman laihtumistakin, auttaa. Niin sanotun esidiabeteksen kohdalla laihduttamisen avulla voi estää diabeteksen puhkeamisen ja diabeteksen alkuvaiheessa painonpudotus voi parantaa sairauden jopa vuosiksi. Jo 5–10 % painonpudotus on tehokasta.
Tyypin 2 diabeteksen kohdalla ruokavalion muutoksessa oleellisinta on kalorimäärän alentaminen. Muuten suositukset ovat samankaltaisia kuin tyypin 1 diabetestä sairastaville: pehmeät rasvat, kuidut ja kohtuullinen suolan määrä ovat tärkeitä. Täysin sokerittomiin ruokiin ei tarvitse siirtyä, mutta sokerilliset virvoitusjuomat ja mehut tulee jättää pois ruokavaliosta.
Mikäli painonpudotus ja liikunta eivät ole tarpeeksi, tyypin 2 diabeetikoilla käytetään useita erilaisia lääkkeitä. Lääkkeillä voidaan alentaa maksan sokerintuotantoa, lisätä haiman insuliinin tuotantoa, herkistää kudoksia insuliinille, hidastaa hiilihydraattien imeytymistä sekä lisätä glukoosin poistumista virtsan mukana. Jos muut lääkkeet eivät riitä, käytetään myös insuliinia, usein pitkävaikutteista insuliinia iltapistoksina. Insuliinin ohella käytetään yleensä muita edellä kuvattuja lääkkeitä.
Diabetes altistaa useille muille sairauksille. Riski sairastua lisäsairauksiin on yleensä sitä korkeampi, mitä korkeampi verensokeri on pitkällä aikavälillä.
Korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, mikä voi johtaa tärkeiden elinten toimintojen häiriintymiseen. Kolme tavallista lisätautia ovat silmän verkkokalvosairaus (diabeettinen retinopatia), munuaissairaus (nefropatia), sekä ääreishermoston häiriö (neuropatia). Retinopatia heikentää ajan mittaan näköä, munuaissairaus voi johtaa puolestaan vaikeaan munuaisten vajaatoimintaan. Ääreishermoston häiriöt oireilevat erityisesti jaloissa kipuina ja tuntoaistin menetyksiänä ja voivat johtaa vaikeisiin haavaumiin ja tulehduksiin.
Lisäksi diabetes altistaa valtimotaudille ja siihen liittyville sairauksille, kuten sydäninfarktille ja aivoverenkierron häiriöille. Lisätaudit liittyvät sekä 1 että 2 tyypin diabetekseen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011 http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_1/tyypin_1_hoidon_abc/mihin_insuliinia_tarvitaan http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_1 http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_2 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00775 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00774