• info@tohtorille.fi

Endometrioosi on yleinen naistentauti | Tohtorille.fi

Endometrioosi on tavallinen tauti, jota esiintyy jopa noin 10 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Taudinkuvaan kuuluu kohdun limakalvoa muistuttavan kudoksen esiintyminen kohdun ulkopuolella. Suomeksi endometrioosia kutsutaan myös kohdun limakalvon pesäkesirottumataudiksi.

Etsitkö gynekologia?

Mitä on endometrioosi?

Endometrioosi on naisilla esiintyvä tauti, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. Endometrioosi on krooninen sairaus, joka ei parane, mutta se voi rauhoittua esimerkiksi raskauden jälkeen.

Syytä endometrioosiin ei tunneta tarkasti, mutta mahdollinen syy on esimerkiksi kohdun limakalvon kulkeutuminen munatorvien kautta kohdun ulkopuolelle. Endometrioosia sairastavien immuunijärjestelmä voi myös olla häiriintynyt, mahdollistaen endometrioosipesäkkeiden kehityksen. Yksi mahdollisuus on myös esimerkiksi vatsaontelon tai peräsuolen limakalvon muuntuminen kohdun limakalvon kaltaiseksi.

Endometrioosipesäkkeitä voi olla tavallisesti muun muassa vatsakalvon pinnalla, munasarjojen ja virtsarakon pinnalla sekä munanjohtimissa ja kohdun tai suolen pinnalla. Pesäkkeitä voi kuitenkin olla missä tahansa vatsaontelossa ja jopa vatsaontelon ulkopuolella.

Estrogeenin tiedetään vaikuttavan endometrioosipesäkkeiden kasvuun. Munasarjojen lisäksi itse endometrioosipesäkkeet tuottavat estrogeeniä. Kuukautisten aikana endometrioosipesäkkeet reagoivat hormonitason nousuun ja kasvavat. Kohdun ulkopuolinen kudos ei kuitenkaan pääse vuotamaan pois elimistöstä, mikä ärsyttää sekä tulehduttaa viereisiä kudoksia. Seurauksena voi olla arpikudoksen ja kiinnikkeiden synty elinten välille.

Endometrioosi voi alkaa oireilla jo aikaisin teini-iässä. Tautiriski voi olla jopa seitsenkertainen, jos suvussa on endometrioosia.

Endometrioosin oireet

Endometrioosi aiheuttaa tavallisesti kroonista, kovaa kipua ja heikentää siten elämänlaatua. Endometrioosi voi kuitenkin olla myös oireeton

Kivut alkavat usein useita päiviä ennen kuukautisia ja voimistuvat kuukautisvuodon aikana. Kipuja voi olla myös virtsatessa tai ulostaessa. Myös yhdyntäkivut ovat tavanomaisia. Kivut voivat olla alavatsan, sukupuolielinten ja lantion alueelle sekä selässä.

Kipujen lisäksi endometrioosi voi aiheuttaa vuotohäiriöitä. Kuukautisvuodot voivat olla runsaat, tiputteluvuotoja voi esiintyä ennen kuukautisia ja kuukautisten välillä voi olla vuotoja.

Endometrioosi voi aiheuttaa myös lapsettomuutta.

Endometrioosin hoito

Endometrioosi voidaan diagnosoida varmasti vain vatsaontelon tähystyksessä eli laparoskopiassa. Viitteitä endometrioosista saadaan mahdollisesti myös oireiden, gynekologisen sisätutkimuksen, ultraäänen, virtsarakon tai suolen tähystyksen perusteella.

Endometrioosia hoidetaan kipulääkityksellä, hormoneilla ja leikkauksella. Hoitotavat suunnitellaan yksilöllisesti potilaan oireiden, iän, endometrioosin laajuuden ja raskaustoiveiden mukaan.

Kipuoireisiin käytetään tulehduskipulääkkeitä sekä kipukynnystä nostavia lääkkeitä. Hormonivalmisteilla pyritään vähentämään estrogeenitasoja ja siten rauhoittamaan endometrioosia.

Hormonilääkityksenä käytetään muun muassa ehkäisypillereitä, hormonikierukkaa ja keltarauhashormonijohdannaista. Hormoneilla voidaan myös aiheuttaa vaihdevuosia vastaava tila, mutta tällöin tarvitaan rinnalle hormonikorvaushoitoa luukadon estämiseksi. Hormonihoidot estävät raskauden, joten niitä ei voida käyttää, jos toiveena on raskaaksi tulo.

Yksi tavallisimmista toimenpiteistä endometrioosin hoidossa ja diagnosoinnissa on vatsaontelon tähystys. Tähystyksessä voidaan varmistaa endometrioosidiagnoosi, selvittää endometrioosin laajuus ja poistaa endometrioosipesäkkeitä. Tähystys tapahtuu nukutuksessa ja siinä vatsapeitteeseen tehdään kahdesta neljään pientä viiltoa, jonka läpi tähystin ja muut instrumentit viedään vatsaonteloon.

Leikkaushoito tulee kyseeseen, mikäli lääkehoidot eivät tehoa, on virtsaamis- tai ulostusvaivoja tai jos munasarjoista löydetään isokokoinen endometrioosikysta. Lapsettomuuden hoitoon endometrioosipotilailla käytetään leikkauksen lisäksi koeputkihedelmöitystä.

Erittäin vaikeissa endometrioositapauksissa voidaan harkita myös kohdun ja munasarjojen poistoa.

Oireeton endometrioosi ei välttämättä tarvitse aktiivista hoitoa, vaan pelkkä seuranta on tarpeeksi. Endometrioosi voi myös rauhoittua itsekseen ja endometrioosia sairastava voi tulla raskaaksi ilman hoitoa. Vaihdevuosien alkaessa endometrioosi usein rauhoittuu itsekseen.

Etsitkö gynekologia?

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00119 http://www.endometrioosiyhdistys.fi/fi/tietoaendometrioosista http://www.terve.fi/endometrioosi/endometrioosi-0 http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/naistentaudit/endometrioosi/Sivut/default.aspx