info@tohtorille.fi
Kondylooman, eli visvasyylän, aiheuttavat papilloomavirukset, jotka ovat naisilla myös kohdunkaulan syövän taustalla. Papilloomavirus on yleisin pääasiassa sukupuoliyhteydessä tarttuva virus.
Kondylooman aiheuttaa papilloomavirus eli HPV (human papilloma virus). Papilloomaviruksesta tunnetaan enemmän kuin 100 eri tyyppiä, ja kondyloomia aiheuttavia virustyyppejäkin voi olla jopa yli 30. Tavallisimmin visvasyyliä aiheuttavat HPV-tyypit 6 ja 11.
Kondylooma tarttuu pääasiassa sukupuoliyhteydessä. Varsinaista yhdyntää ei kuitenkaan tarvita vaan pelkkä iho- tai limakalvokosketus riittää. Papilloomavirustartunnan saa nuorista noin puolet. Tartunnan saaneista kuitenkin vain noin yhdelle prosentille kehittyy näkyviä kondyloomia.
Useimmiten kondyloomat esiintyvät sukupuolielinten alueella ja joskus myös välilihan ja peräaukon alueella. Harvinaisempina esiintymispaikkoina ovat peräsuoli, nielu, nieluputki sekä keuhkoputki.
Naisilla papilloomavirukset ovat myös kohdunkaulan syövän taustalla. Miehillä osassa penissyöpätapauksista on myös löydetty HPV-tartunta. Lisäksi virus on yhdistetty myös osaan ulkosynnytinten, peräaukon sekä nielurisojen syövistä.
Papilloomavirus on usein oireeton ja saattaa löytyä sattumalta papa-kokeessa. Virus voi kuitenkin aiheuttaa myös kukkakaalimaisia tai matalia visvasyyliä, eli kondyloomia, sukupuolielimiin.
Ulkosynnyttimissä kondyloomat ovat ulkonevia, kun taas emättimessä ja kohdunnapukassa litteitä. Yleisimmin syyliä esiintyy naisilla emättimen ja kohdunkaulan alueella, mutta joskus myös peräaukon ja välilihan alueella sekä virtsaputkessa. Matalia syyliä voi olla vaikea tunnistaa eivätkä ne usein oireile. Joskus kondylooman oireena voi olla kutina tai kirvely virtsatessa.
Kondylooman toteamiseksi tehdään gynekologinen tutkimus ja otetaan papa-koe, jos sitä ei ole otettu viimeisen vuoden tai parin aikana. Kohdunsuun tähystys (kolposkopia) ja koepalojenkin otto voi olla tarpeen, sillä papilloomavirus voi aiheuttaa myös eriasteisia solumuutoksia, jotka pahimmillaan johtavat kohdunkaulan syöpään.
Papilloomavirukset paranevat usein itsestään. Niitä on kuitenkin hyvä seurata papa-kokein vuosittain. Ulkoisia kondyloomia voi lisäksi hoitaa useilla menetelmillä. Paikallislääkkeinä käytetään podofyllotoksiinia ja imikimodia, molempiin tarvitsee reseptin. Lisäksi kondyloomia voidaan poistaa kirurgisesti tai laserilla. Yksittäiset poistetut kondyloomat uusivat usein, jopa 30–50 % tapauksista. Suurin osa virustulehduksista kuitenkin paranee lopulta kahden vuoden sisällä.
Papilloomavirustartunnoista noin 80–90 % paranee itsestään, mutta niitä on seurattava syöpäriskin vuoksi. Viruksen aiheuttamat solumuutokset poistetaan tarvittaessa laserilla tai sähkösilmukalla. Lieviä solumuutoksia voidaan nuorilla naisilla ensin seurata, sillä ne saattavat parantua myös itsestään.
Papilloomavirukselta suojaa ainakin osittain kondomin käyttö. Rokote virusta vastaan on otettu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2013 ja se annetaan 11–12 -vuotiaille tytöille. Rokote ei suojaa kaikilta visvasyyliä aiheuttavilta virustyypeiltä, mutta suojaa kuitenkin merkittävimmiltä syöpää aiheuttavilta tyypeiltä.
Miehillä kondyloomat esiintyvät tyypillisesti terskan ja esinahan alueella. Lisäksi syyliä voi olla siittimen varressa, kivespussssa, peräaukon ja välilihan alueella sekä virtsaputkessa.
Suurin osa miesten visvasyylistä erottuvat selkeinä, vaaleanpunaisina, pieninä kasvaimina. Siittimen varressa syylät ovat usein tummia ja ihosta koholla. Kondyloomat voivat muodostaa myös suuria rykelmiä. Oireisiin voi näkyvien syylien lisäksi kuulua kirvely virtsatessa, limainen vuoto virtsaputken suulta tai vaikeudet virtsasuihkussa.
Terskan juuressa olevia helmiäisnystyjä ei pidä sekoittaa kondyloomiin. Helmiäisnystyt ovat hyvänlaatuisia, sidekudoksista ja verisuonista muodostuvia nystyröitä, jotka häviävät iän myötä.
Miehillä kondylooma todetaan usein kliinisessä tutkimuksessa. Hoitoon tulee hakeutua, jos havaitsee vaaleanpunaisia, tummia tai kukkakaalimaisia kasvaimia peniksen, kivespussin, välilihan tai peräaukon alueella. Joskus syylämuodostelmista otetaan koepala tai muutoksista otetaan solunäyte näytteenottoharjalla.
Oireeton papilloomavirus paranee usein itsestään. Joskus miesten tuoreet ja hädin tuskin havaittavissa olevat kondyloomat paranevat myös ilman hoitoa. Kukkakaalimaiset tai näppyläiset visvasyylät eivät kuitenkaan parane itsestään vaan vaativat aina hoitoa. Kaikki muutokset on syytä aina tutkituttaa.
Kondyloomia voidaan hoitaa paikallisesti podofyllotoksiinilla ja imikimodilla. Lisäksi hoitona voidaan käyttää syylien jäädytystä, sähköhyydytystä tai laseria. Miehilläkin yksittäiset, poistetut syylät uusivat helposti. Miehillä syylät ovat usein helpommin huomattavissa kuin naisilla, joten seurannan merkitys ei ole niin suuri kuin naisilla.
HPV-rokote annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa 11–12 -vuotiaille tytöille. Muiden pitää rokotteen halutessaan maksaa se itse. Paras teho rokotteesta saadaan, kun se annetaan varhain, ennen sukupuolielämän aloitusta. Kondomin käyttö suojaa osittain HPV-tartunnalta ja lisäksi myös muilta sukupuolitaudeilta.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00162 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00244 http://www.terve.fi/visvasyyla/40853-visvasyyla-kondylooma