info@tohtorille.fi
Maksakirroosi on sairaus, jossa osa maksakudoksesta muuttuu sidekudokseksi, maksa kovettuu. Yleisin, mutta ei ainoa, maksakirroosin aiheuttaja on alkoholi.
Suomessa maksakirroosiin kuolee vuosittain enemmän kuin 500 henkilöä. Useimmissa tapauksissa kirroosin aiheuttaa alkoholi. Jatkuva, runsas alkoholin käyttö aiheuttaa maksassa kroonisen tulehduksen (alkoholihepatiitti), joka vuosien kuluessa aiheuttaa maksakudoksen sidekudoistumisen, kirroosin.
Maksakirroosin voi aiheuttaa myös krooninen, viruksen aiheuttama maksatulehdus. Näitä ovat B- ja C-hepatiitti. Suomessa B- ja C-hepatiittia esiintyy vähän muihin maihin verrattuna, joten niiden osuus maksakirroosin aiheuttajanakin on pieni.
Yleistymässä oleva syy maksakirroosille on rasvamaksa. Rasvamaksa on lihavuuteen, erityisesti vyötärölihavuuteen, liittyvä sairaus, joka yleistyy lihavuuden yleistymisen myötä. Osalla rasvamaksaan liittyy maksatulehdus, joka pitkällä aikavälillä aiheuttaa kirroosin.
Maksakirroosin voivat aiheuttaa myös autoimmuunireaktiosta johtuvat maksasairaudet. Näitä sairauksia ovat sappikirroosi ja krooninen autoimmuunihepatiitti.
Maksakirroosi kehittyy hitaasti ja on alkuvaiheessa oireeton. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on maksasta otetun näytepalan mikroskooppitutkimus. Maksakirroosi on myös salakavala siten, että se ei välttämättä näy tavallisissa maksaverikokeissa.
Pitkälle edennyt maksakirroosi aiheuttaa monia oireita, koska toimivaa maksakudosta on jäljellä liian vähän tekemään kaikkia maksan tehtäviä. Silmänvalkuaisten ja ihon keltaisuus johtuvat veren punasolujen hajoamistuotteesta bilirubiinista, jota maksa ei enää pysty poistamaan.
Muita oireita voivat olla väsymys ja tajunnan häiriöt, kun vereen kertyy maksan normaalisti käsittelemiä aineenvaihduntatuotteita. Sidekudoistunut maksa ei pysty tuottamaan tarpeeksi valkuaisaineita ja hyytymistekijöitä, jolloin oireina voi olla turvotusta ja verenvuotoa.
Aineenvaihdunnan häiriöt voivat mennä niin pahoiksi, että ne vaikuttavat aivojen toimintaan. Pahimmillaan seurauksena on tajuttomuus, maksakooma, joka on hengenvaarallinen tila.
Myöhäisessä vaiheessa maksakirroosia vatsaonteloon kertyy nestettä. Nesteen kertyminen kertoo vakavasta maksasairaudesta. Nestettä kertyy maksaan johtavan porttilaskimon verenkiertohäiriöiden johdosta. Porttilaskimon kohonnut verenpaine voi aiheuttaa ruokatorven suonikohjuja, jotka voivat puhjeta aiheuttaen hengenvaarallisen verenvuodon.
Maksakirroosi lisää myös maksasyövän riskiä.
Sidekudokseksi muuttunutta maksan kudosta ei pystytä enää hoidolla palauttamaan. Maksakirroosin hoidon tehtävä onkin pysäyttää taudin eteneminen. Tärkeintä hoidossa on jättää alkoholin käyttö kokonaan pois. On osoitettu, että maksa pystyy korjaamaan itseään, kun alkoholi jätetään täysin pois. Täysin terveeksi maksa ei kuitenkaan palaudu.
Vatsaonteloon kertynyttä nestettä voidaan poistaa nesteenpoistolääkkeillä, diureeteilla. Sairaalassa nestettä voidaan poistaa myös ontolla neulalla.
Vaikeassa maksakirroosissa ainoa hoito on maksansiirto. Silloin, kun maksakirroosi johtuu alkoholista, potilaan tulee osoittaa pystyvänsä raittiuteen olemalla useita kuukausia ilman alkoholia, ennen kuin maksansiirto voidaan tehdä.
Maksakirroosia voidaan ehkäistä alkoholin kohtuukäytöllä. Samoin laihdutus ylipainoisilla ja erityisesti keskivartalosta lihavilla ehkäisee rasvamaksaa ja maksakirroosia. B- ja C-hepatiitilta voi suojautua käyttämällä kondomia sukupuoliyhteydessä ja välttämällä suonensisäisiä huumeita. B-hepatiittia vastaan on myös rokote.
Maksakirroosi on vakava sairaus. Kun tauti on edennyt niin pitkälle, että vatsaonteloon kertyy nestettä, potilaista lähes puolet kuolevat vuoden kuluessa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044 http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/02/salakavala-maksakirroosi http://www.turvallisuusuutiset.fi/sitenews/view/-/nid/6323/ngid/2