info@tohtorille.fi
Tyristä tavallisimpia ovat nivustyrät sekä navan tai vatsan etuosan alueen tyrät. Tyrässä vatsaseinämän heikon kohdan läpi työntyy vatsaontelon sisältöä, mikä tuntuu päällepäin yleensä pehmeänä pattina.
Tyrä, eli hernia, tarkoittaa tilaa, jossa vatsaontelon sisältöä tunkeutuu läpi vatsaseinämän heikon kohdan. Vatsaontelosta voi pullistua esimerkiksi suolta tai rasvakudosta. Päällipuolelle tyrä näkyy pattina. Monesti tyrä pullistuu esiin ponnistellessa, yskiessä tai nostaessa jotain. Hernia voi ponnistuksen jälkeen palautua takaisin sisäänpäin tai sen voi painaa sisään.
Tyrä voi myös kureutua, jolloin se ei enää palaudu takaisin painamalla. Kureutunut tyrä muuttuu kovaksi ja kipeäksi. Pullistunut suolen osa voi kureutuneessa tyrässä mennä kuolioon ja puhjeta.
Tavallisimpia tyriä ovat nivustyrät ja navan ja vatsan etuosan tyrät. Muita tyriä ovat muun muassa arpityrät ja palleatyrät. Tyriä ei voida nykytiedon mukaan ehkäistä mitenkään omilla teoilla.
Nivustyrä on etenkin miehillä yleinen. Miehistä jopa yli neljännes saa elämänsä aikana nivustyrän kuin naisista vain noin kolme prosenttia. Nivustyrä on yleinen, sillä nivusten alueella vatsapeitteessä on erityisen heikkoja kohtia ja vatsaontelon paine kohdistuu vatsan alaosiin. Nivustyrä voi kehittyä missä iässä tahansa, mutta ne yleistyvät ikääntymisen myötä.
Nivustyrä voi olla täysin kivuton tai aiheuttaa kipuja esimerkiksi ponnistellessa. Kova kipu hernian vuoksi on harvinaista. Tyrä tuntuu pehmeänä pullistumana toisessa nivusessa, tosin joskus tyrä voi olla molemmin puolin. Patti painuu takaisin sisään usein makuulla tai painaessa sen itse sisään.
Nivustyrä voi harvinaisissa tapauksissa kureutua ja aiheuttaa vaaratilanteen. Mikäli tyrä oireilee kovalla kivulla ja muuttuu kovaksi eikä sitä saa työnnettyä takaisin sisään, on hakeuduttava välittömästi hoitoon.
Nivustyrää ei voi itse hoitaa juurikaan. Tyrävyöt ovat melko hankalia ja tehottomia. Lasten ja nuorten aikuisten nivustyrät leikataan yleensä aina, vaikka ne eivät aiheuttaisi oireita. Aikuisilla vähäoireista tyrää voidaan vain seurata, leikkaus tehdään yleensä vain tyrän ollessa hankalan suuri tai kivulias. Reisityrät, jotka ovat eräänlaisia nivustyriä, leikataan kuitenkin aina, sillä niihin liittyy kureutumisriski.
Tyräleikkaus voidaan toteuttaa yleensä päiväkirurgisesti puudutuksessa. Leikkauksessa vatsaontelon pullistuva sisältö työnnetään takaisin sisään ja vatsapeitteen aukko suljetaan ompeleilla tai verkolla.
Napatyrä on yleinen erityisesti imeväisikäisillä lapsilla, se voi kuitenkin muodostua aikuisellekin. Pienen lapsen napatyrä pullistuu esiin usein esimerkiksi itkiessä ja työntyy takaisin painettaessa.
Lapsen napatyrä on yleensä harmiton ja vaaraton, kureutuman vaara on pieni. Pieni napatyrä lapsella paranee usein itsestään eikä vaadi mitään hoitoa. Tavallisesti napatyrä leikataan vain, jos se on jäljellä vielä noin 4 -vuotiaana. Jos tyrän aukko on suuri, yli 1,5 cm, voidaan tyräleikkaus kuitenkin tehdä jo varhaisessa vaiheessa.
Aikuisen napatyrää voidaan nivustyrän tavoin yleensä seurata. Leikkaus suoritetaan, jos hernia kureutuu tai siinä on muita, häiritseviä oireita.
Arpityrä tarkoittaa tyrää, joka syntyy vatsaan aiemmin tehdyn leikkauksen arpeen. Arpi on aina heikompi kuin alkuperäinen vatsapeite. Arpityriä syntyy noin yhdelle tai kahdelle leikatuista potilaista ja tyrän riskiä lisää leikkaushaavan tulehdus sekä ylipaino. Nykyään tavallisten tähystysleikkausten myötä arpityrien määrä on onneksi pienentynyt.
Arpityrät eivät yleensä ole vaarallisia, mutta voivat olla hyvinkin suuria ja kiusallisia. Tyräleikkaus tehdään yleensä aina, mikäli potilaan muut sairaudet tai kunto eivät sitä estä. Pienen arpityrän leikkaus ei ole vaikeaa, mutta suuri tyrä on hankala ja vaatii tukiverkon asennusta. Laparoskopiassa, eli tähystyksessä, leikkaus voidaan nykyisin suorittaa aiempaa useammalle potilaalle. Iäkkäillä potilailla arpityrää ei kuitenkaan yleensä leikata lisätautien suuren riskin vuoksi.
Palleatyrä poikkeaa muista tyristä, sillä sitä ei voida nähdä eikä tuntea päällepäin. Usein palleatyrä löydetään sattumalta gastroskopian, eli mahalaukun tähystyksen, aikana. Palleatyrä on pallealihaksessa sijaitsevan ruokatorven aukon väljyyttä. Vatsalaukku pääsee tällöin työntymään rintaontelon puolelle.
Palleatyrän oire voi olla närästys, mutta tyrä voi olla myös oireeton. Palleatyrä voi harvinaisissa tapauksissa kureutua, jolloin se hoidetaan leikkauksella. Muuten palleatyrää ei leikata, paitsi närästysleikkauksen yhteydessä.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00089 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00895 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00532 http://www.terve.fi/tyra/tyra