info@tohtorille.fi
Usein puhutaan umpisuolen tulehduksesta, mutta tarkoitetaan ennemminkin umpilisäkkeen tulehdusta (appendisiitti). Umpilisäke sijaitsee tavallisesti alavatsan oikealla puolella.
Umpisuoli on paksusuolen alkuosa ja umpilisäke sijaitsee umpisuolen pohjassa. Umpilisäke on noin lyijykynän paksuinen, 5–15 senttimetriä pitkä ja putkimainen suolen osa. Tavallisesti umpilisäke sijoittuu alavatsan oikealle puolelle, mutta voi sijaita poikkeavasti myös esimerkiksi vasemmalla puolella alavatsaa.
Tavallisin syy umpilisäkkeen tulehdukselle on lisäkkeen sisäontelon aukon ahtautuminen, jolloin bakteerit lisäkkeen sisällä pääsevät lisääntymään ja tulehduttavat umpilisäkkeen seinämää. Sisäontelon aukko voi ahtautua esimerkiksi ulosteen, ulosteessa olevien hajoamattomien kappaleiden, loisten, imusolmukkeiden liikakasvun tai kasvainten vuoksi.
Tulehtunut umpilisäke voi puhjeta ja aiheuttaa vatsakalvon tulehduksen tai märkäpesäkkeen. Vatsakalvon tulehdus voi olla pahimmillaan koko vatsaontelon kattava yleistynyt vatsakalvon tulehdus, joka on hoitamattomana hengenvaarallinen.
Appendisiittiin sairastuu noin 7 % väestöstä elämänsä aikana. Tavallisimmin potilaat ovat iältään 10–30 -vuotiaita, mutta sairastua voi missä iässä tahansa. Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 umpilisäkkeen poistoa.
Umpisuolen tulehdus alkaa tavallisesti yleisenä tai ylävatsaan keskittyneenä kipuna. Muutaman tunnin kuluessa kipu siirtyy alavatsan oikealle puolelle. Kipua tyypillisesti pahentaa yskiminen, tärinä tai liikkuminen ja kipu voimistuu hiljalleen. Huomioitava on kuitenkin, että kipu voi joskus tuntua selän puolella, kyljessä tai jopa vasemmalla alavatsassa, jos umpilisäkkeen sijainti on poikkeava.
Vatsakivun lisäksi tavallisia yleisoireita ovat pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Osalla potilaista nousee lievä kuume ja viluttaa. Jos umpisuoli puhkeaa aiheuttaen vatsakalvon tulehduksen, oireita ovat tavallisesti kuume, yleistilan heikkeneminen, kivun voimistuminen ja oksentelu.
Äkillinen, muutamia tunteja jatkunut vatsakipu on aina syy hakeutua hoitoon välittömästi. Umpilisäkkeen tulehdus voidaan usein todeta kliinisen tutkimuksen ja laboratoriokokeiden avulla. Verikokeessa leukosyyttipitoisuus ja neutrofiilien suhteellinen osuus on suurentunut, tulehdusarvo nousee yleensä tulehduksen jatkuttua hieman pidempään.
Epävarmoissa tapauksissa tehdään lisäksi kuvantamistutkimuksia. Ultraäänitutkimus on ensisijainen, mutta ei kovin tarkka tutkimus. Tietokonetomografia on luotettavampi diagnosointimenetelmä, jos ultraäänitutkimuksella ei voida varmistaa diagnoosia.
Nykyään antibioottihoito umpilisäkkeen tulehdukseen on yleistynyt. Umpilisäkkeen poistoleikkaus on kuitenkin vielä yleinen hoitomenetelmä. Hoito valitaan tutkimuksessa tehtyjen löytöjen perusteella. Jos umpilisäke päädytään poistamaan, käytetään antibioottia joka tapauksessa lisänä. Antibioottia käytetään myös vatsakalvon tulehduksen hoitoon, jos umpilisäke on puhjennut.
Umpilisäkkeen poisto voidaan tehdä joko laparoskopiassa eli tähystyksellisesti tai avoleikkauksessa. Tähystysleikkauksesta toipuminen on nopeampaa ja haavatulehduksen riski on pienempi. Tähystys on suositeltava menetelmä erityisesti fyysistä työtä tekeville, ylipainoisille sekä hedelmällisessä iässä oleville naisille. Tähystysleikkaus on kuitenkin teknisesti vaativampi kuin avoleikkaus.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00093 http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo11495 http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=umpilis%C3%A4kkeen%20tulehdus