• info@tohtorille.fi

Vesirokko sairastetaan yleensä lapsena | Tohtorille.fi

Vesirokko on varsinkin lapsilla yleinen kuumetauti, jonka aiheuttaa vesirokkovirus. Vesirokon sairastavat Suomessa lähes kaikki, eikä tautiin ole käytössä yleistä rokotusta. Vesirokko sairastetaan yleensä vain kerran elämässä, taudin uusiminen on erittäin harvinaista.

Vesirokko-oireet

Vesirokko sairastetaan yleensä lapsena. Aikuisista suomalaisista vain 1–3 % ei ole sairastanut vesirokkoa. Vesirokko on tavallisin alle kouluikäisenä, jolloin se on yleensä lievä tauti, mutta siitä tulee vakavampi, mitä vanhempana sen sairastaa.

Tyypillisiä oireita ovat kuume, ruokahaluttomuus, päänsärky ja väsymys, usein jo ennen kuin vesirokkoon kuuluva ihottuma puhkeaa. Iholle ilmestyy punoittavia ja kutiavia näppylöitä. Näppylät muuttuvat muutamassa tunnissa vesirokkorakkuloiksi. Rakkuloilla on tapana samentua, puhjeta tai painua kasaan keskeltä ja arpeutua parin päivän aikana. Uusia rakkuloita ilmestyy usein 3–4 päivän ajan. Ihottumaa on yleensä vartalon iholla, mutta sitä voi olla myös hiuspohjassa ja joskus jopa suun limakalvoilla. Rakkuloiden määrä vaihtelee muutamasta jopa satoihin.

Mikäli kuume jatkuu ihottuman häviämisen jälkeen, lapsi on veltto tai haluton, kuume on yli 40 astetta tai lapsella on yskää ja hengitysvaikeuksia, tulee ottaa yhteyttä lääkäriin.

Vesirokon tarttuminen

Vesirokko on erittäin tarttuva tauti. Pelkkä samassa huoneessa oleskelu vesirokkoa sairastavan kanssa riittää. Vesirokko tarttuu sekä hengitysilmasta että kosketuksesta. Taudin itämisaika on reilusta viikosta kolmeen viikkoon, ja vesirokko tarttuu itämisajasta lähtien aina viimeisen rakkulan häviämiseen asti.

Vesirokon hoito

Vesirokko paranee itsestään noin viikossa. Tavallisesti tautia ei lääkitä. Vesirokon hoitoon voidaan käyttää asikloviiria, jos sairastuneella lapsella on jokin puolustusjärjestelmää heikentävä sairaus tai lääkitys, tai mikäli sairastunut on yli 13 -vuotias.

Kutiavaa ihottumaa voi tarvittaessa rauhoittaa suun kautta otettavilla antihistamiinivalmisteilla tai apteekista saatavalla linimentillä. Jos lapsi raapii ihottumaa, on hyvä leikata lapsen kynnet lyhyeksi. Yöksi voi laittaa myös käsineet lapsen käteen estämään raapimista.

Vesirokon jälkitaudit

Vesirokon yhteydessä voi joskus tulla jälkitauteja. Tavallisin jälkitauti on ihottuman raapimisen aiheuttama bakteeri-infektio, joka hoidetaan antibiooteilla.

Korvatulehdus tai harvinaisissa tapauksissa myös keuhkokuume, ovat mahdollisia jälkitauteja. Aikuisiällä sairastetun vesirokon jälkeen keuhkokuumeen riski on huomattavasti korkeampi kuin lapsena. Erittäin harvinainen jälkitauti on keskushermoston tulehdus, joka oireilee lapsella pääasiassa kompurointina ja vaikeutena kävellä.

Koska vesirokko jää muiden herpesvirusten tavoin asumaan elimistöön, voi se aktivoitua myöhemmin puolustuskyvyn heiketessä ja aiheuttaa vyöruusuihottuman. Vyöruusu on lapsilla harvinainen, ja jos vyöruusutapauksia on lapsella toistuvasti, on syytä keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Vesirokko ja raskaus

Vesirokko on erittäin vaarallinen raskaana oleville naisille. Tauti voi levitä sikiöön ja aiheuttaa alkuraskauden aikana epämuodostumia tai kehitysvammaisuutta. Raskaana olevien tulee ottaa vesirokkotartuntaa epäillessä heti yhteys lääkäriin. Raskaana ollessa vesirokkoa lääkitään asikloviirilla.

Vastasyntyneillä vauvoilla sairastumisriski on korkea, jos äiti sairastuu vesirokkoon synnytystä edeltävän viiden päivän aikana tai synnytystä seuraavan kahden päivän aikana. Vastasyntyneet lääkitään tällöin immunoglobuliinilla ja asikloviirilla.

Vesirokkorokote

Vesirokkoon on olemassa tehokas rokote, mutta se ei kuulu Suomessa yleiseen rokotusohjelmaan. Rokote voidaan antaa turvallisesti yli 1 -vuotiaille. Yli 13 -vuotiaille annetaan kaksi annosta kolmen kuukauden välein, alle 13 -vuotiaille riittää yksi rokoteannos. Rokotetta suositellaan kaikille yli 13 -vuotiaille vesirokolle alttiille henkilöille. Rokote voidaan antaa myös kolmen vuorokauden sisällä tartunnasta, jolloin riski vaikeasta vesirokosta pienenee.

Vesirokkorokote aiheuttaa harvoin sivuoireita. Noin 5 %:lla rokotetuista esiintyy yksittäisiä vesirokkonäppylöitä tai rakkuloita viikon parin päästä rokotuksesta. Muut oireet ovat erittäin harvinaisia.

Vesirokon helpon tarttuvuuden vuoksi sairastunutta lasta ei pidä viedä päivähoitoon tai kouluun taudin tartunta-aikana.

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00550 http://www.sairaslapsi.com/sairaudet/vesirokko https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/vesirokko