• info@tohtorille.fi

Virtsakivet muodostuvat virtsan suoloista ja kalkista | Tohtorille.fi

Virtsakivet eli munuaiskivet ovat yleinen vaiva. Virtsakivet muodostuvat virtsassa normaalistikin olevista suoloista ja kalkista. Miehillä virtsakivet ovat selvästi yleisempiä kuin naisilla ja tavallisimmin kiviä esiintyy 30–50 vuotiailla. Virtsakiviä kuitenkin voi syntyä missä iässä tahansa.

Etsitkö urologia?

Mitä virtsakivet ovat ja miksi niitä syntyy?

Virtsa- eli munuaiskivet syntyvät virtsassa normaalistikin olevien suolojen tai kalkin kiteytyessä. Virtsakivet voivat sijaita eri osissa virtsateitä eli munuaisaltaissa, virtsanjohtimissa, virtsarakossa tai virtsaputkessa. Kiviä voi olla yksi tai useampia ja niiden koot vaihtelevat muutamasta millimetristä jopa yli kahteen senttimetriin halkaisijaltaan.

Virtsakivien syntyyn vaikuttavat todennäköisesti ainakin ravinto ja perintötekijät. Runsas D- ja C -vitamiinien sekä kalsiumin saanti altistavat virtsakiville. Runsas lihan syönti lisää kalsiumin, oksalaatin ja uraatin määrää virtsassa, mikä edesauttaa virtsakivien muodostumista. Samoin tee, kaakao, raparperi ja kuivatut hedelmät voivat edesauttaa kivien syntyä.

Terveen henkilön, jonka suvussa ei esiinny virtsakivitautia, ei kuitenkaan tarvitse säännöstellä ruokavaliotaan virtsakivien vuoksi. Sopiva ruokavalio ja runsas (2,5–3 litraa päivässä) nesteiden juonti on kuitenkin suositeltavaa, jos on kärsinyt toistuvista virtsakivistä. Juomaksi vesi on paras, ja omena- tai greippimehuja ei suositella, sillä myös ne voivat lisätä virtsakivien muodostumista.

Virtsakivien poistuttua elimistöstä henkilö on terve. Kivillä on kuitenkin taipumusta uusiutua. Kivimateriaali olisi hyvä saada talteen, jotta se voidaan analysoida ja syyt kivien syntyyn selvittää.

Virtsakivien oireet

Virtsakivien tavallisin oire on kovat kivut. Kivut voivat tuntua alavatsassa ja -selässä sekä kyljessä, riippuen virtsakivien sijainnista. Kivut voivat myös säteillä nivusiin ja sukupuolielimiin. Lisäksi kipukohtaukseen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua.

Virtsakivi voi aiheuttaa myös vaikeuksia virtsata. Virtsassa voi myös olla verta, mutta vain harvoin paljain silmin nähtävä määrä.

Joskus virtsakivien yhteydessä syntyy virtsatieinfektio. Tällöin muiden oireiden lisäksi nousee korkea kuume ja voi olla vilunväristyksiä. Kuumeen liittyessä virtsakivioireisiin on erityisesti syytä ottaa yhteyttä lääkäriin välittömästi, sillä tulehdus lisää munuaisvaurion riskiä.

Virtsakivien hoito

Virtsakivien hoito riippuu kivien koosta ja sijainnista sekä potilaasta. Vain pienimmät kivet tulevat itsekseen ulos virtsan mukana. Tällöin kivien poistumista voidaan helpottaa lääkehoidolla, ja runsas nesteiden juonti voi nopeuttaa kivien poistumista elimistöstä.

Muita hoitomuotoja ovat kehonulkoinen kivien murskaus (ESWL) ja kivien poisto tähystyksellisesti. Nykyään enää harvoin joudutaan turvautumaan avoleikkaukseen.

Kehonulkoinen kivien murskaus on toimenpide, jossa virtsakiviin kohdistetaan energia-aalto kehon läpi mahdollisimman lyhyttä reittiä. Energia murskaa kivet tarpeeksi pieneksi, jotta ne mahtuvat poistumaan virtsan mukana seuraavien päivien tai viikkojen aikana. Joskus hoitokertoja voi tarvita useita. Hoito ei vaadi nukutusta, mutta sen yhteydessä annetaan kipulääkitys epämukavuuden välttämiseksi. Muun muassa liikalihavuus ja raskaus ovat esteitä menetelmän käytölle.

Tähystyksellisesti virtsakiviä voidaan poistaa ureteroskopiassa. Tähystin viedään toimenpiteessä virtsaputken kautta virtsarakkoon. Kivet voidaan tähystimen kautta poistaa joko kokonaisina tai murskata ensin, kivien koosta riippuen. Toimenpide sopii parhaiten, kun kivet ovat alle 2 cm halkaisijaltaan. Ureteroskopia tehdään nukutuksessa. Toimenpide voidaan tehdä lähes kaikille, jos vain potilas voidaan nukuttaa eikä hänellä ole hoitamatonta virtsatietulehdusta.

Tähystysleikkaus, perkutaaninen nefrolitotomia, voidaan joutua tekemään erityisesti suurien, yli 2 cm halkaisijaltaan, kivien vuoksi. Siinä tähystin viedään selän puolelta ihon läpi suoraan munuaiseen. Kivet poistetaan sitten joko kokonaisina tai murskataan ensin pienemmiksi. Toimenpide tehdään nukutuksessa. Nefrolitotomiassa komplikaatioriskit ovat suuremmat, mutta se on kuitenkin erittäin turvallinen sekä tehokas hoito. Tavallisimpia komplikaatioita ovat verenvuoto ja kuume.

Etsitkö urologia?

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00345 http://www.terve.fi/muut-potilasohjeet/virtsatiekivitauti-potilasohje http://www.nettiterveys.fi/artikkeli/virtsakivitauti http://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/erittain-kivuliaat-virtsakivet http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96944.pdf http://www.sairaana.com/sairaudet/virtsatiekivet