info@tohtorille.fi
IBS, eli ärtyvän suolen oireyhtymä, on toiminnallinen vatsavaiva. Kyseessä ei ole sairaus, vaan lähinnä ominaisuus. IBS ilmenee monenlaisina kiusallisina, mutta vaarattomina, vatsavaivoina.
Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva Suomessa ja ilmeisesti ainakin 10 % väestöstä kärsii siitä, naiset useammin kuin miehet. Vaivan perimmäistä syytä ei tiedetä. Osalla IBS:stä kärsivistä on suolikaasujen määrän todettu olevan suurempi, osalla suolikaasuja on normaali määrä, mutta suoli supistelee herkemmin ja reagoi voimakkaammin suolen seinämän venymiseen.
Aiemmin ärtyvän suolen oireyhtymää kutsuttiin nimellä ärtynyt paksusuoli. Vaikka tutkimuksissa suolistosta ei löydetä mitään vikaa, on oireiden todettu johtuvan paksusuolen lisäksi ohutsuolen toiminnasta, joten nimi muutettiin ärtyvän suolen oireyhtymäksi.
IBS ei ole vaarallinen eikä siihen liity muita vaikeita sairauksia. Vaiva ei vaikuta elinikään, mutta elämänlaatuun kylläkin. IBS nimitys tulee sanoista “irritable bowel syndrome”.
IBS ilmenee yleensä vatsan turvotuksena ja vatsakipuina. Turvotus ja ilmavaivat pahenevat usein iltaa kohti. IBS oireille tyypillistä on vaihtelu. Joskus oireet pysyvät kokonaan poissa ja toisinaan ne vaivaavat tavallista enemmän.
Ulosteet voivat olla löysiä tai voi esiintyä ummetusta. Ummetus ja löysät ulosteet voivat vaihdella keskenään päivittäin tai oireilu voi olla pääasiassa jompaa kumpaa. Oireisiin voi liittyä myös tunne, että suoli ei tyhjene kunnolla. Ulostaminen helpottaa joskus vatsakipuja.
Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä esiintyy tavallista useammin myös muita vaivoja, kuten fibromyalgiaa, unihäiriöitä ja masentuneisuutta.
IBS diagnosoidaan oireiden perusteella ja sulkemalla pois muut mahdolliset sairaudet. Tutkimuksiin voi kuulua laboratoriokokeita ja tarvittaessa tähystys tai ultraäänitutkimus. Jos viitteitä muista sairauksista ei löydy, ja oireet ovat sopivat, todetaan ärtyvän suolen oireyhtymä.
Tarkemmat tutkimukset, esimerkiksi tähystys, ovat aiheellisia erityisesti, jos oireisiin kuuluu veriset ulosteet, laihtuminen tai epänormaalit laboratorioarvot. Oireiden ilmaantuminen 50 -vuotiaana tai myöhemmin voivat myös olla hälyttävä merkki.
IBS:ään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta oireita pystyy lievittämään. Hoidon tarkoitus on minimoida oireet ja parantaa elämänlaatua. Tärkeässä osassa on itselleen sopivan ruokavalion löytäminen.
Itsehoitona voi ummetukseen käyttää liukenevia kuituvalmisteita (mm. pellavansiemenet ja psyllium). Vehnäleseitä tai muita liukenemattomia kuituja ei tule käyttää. Ripuliin puolestaan voi väliaikaisesti käyttää loperamidi-lääkettä.
Probiootteja sisältävien tuotteiden ei ole todistettu helpottavan IBS oireita. Niiden käytöstä ei kuitenkaan ole haittaakaa, joten niitä voi kokeilla.
Ilmavaivoihin ja turvotukseen voi kokeilla dimetikoni- tai simetikonilääkettä, jos ruokavalio ei helpota riittävästi. Ne vaikuttavat suolikaasukuplien kokoon ja helpottavat kaasujen poistumista elimistöstä. Lääkkeitä saa apteekeista ilman reseptiä.
Lääkäri voi myös määrätä IBS oireiden hoitoon lääkkeitä. Esimerkiksi ummetuksen ja suoliston kouristelutaipumukseen on mahdollista saada lääkitys. Masennuslääkkeiden on huomattu helpottavan kipuja ja ripulia. Myös psykologisilla hoidoilla ja hypnoosilla on oireita pystytty helpottamaan.
IBS:n hoitona käytetään yleisesti niin sanottua FODMAP -ruokavaliota. FODMAP- ruokavalio perustuu tiettyjen hiilihydraattien välttämiseen. IBS:ään liittyvillä ilmavaivoilla on havaittu yhteys tiettyihin, imeytymättömiin hiilihydraatteihin (paksusuolessa fermentoituvat lyhytketjuiset hiilihydraatit). Ne päätyvät paksusuoleen bakteerien ravinnoksi aiheuttaen suolikaasuja.
FODMAP -hiilihydraatteja ovat esimerkiksi fruktaanit, raffinoosi, ksylitoli, sorbitoli, laktiloli sekä mannitoli. FODMAP -hiilihydraatteja on monissa kasvikunnan tuotteissa. FODMAP -ruokavaliossa kyseisiä hiilihydraatteja pyritään vähentämään, mutta niiden täysin välttäminen olisi sekä hankalaa että tarpeetonta. FODMAP -hiilihydraatteja ei kannata vältellä turhaan, ilman ärtyvän suolen oireyhtymää, sillä ne ovat sinänsä terveyttä edistäviä.
FODMAP -ruokavaliossa vältellään muun muassa seuraavia ruokaaineita: palkokasvit, sipulikasvit, kaalit, makeiset (ja muut ksylitolia, sorbitolia, mannitoli ja maltitolia sisältävät tuotteet), laktoosia sisältävät tuotteet sekä kuituja, inuliinia tai frukto-oligosakarideja sisältävät terveysjogurtit ja -juomat.
Ruokavaliota voi joutua tiukentamaan, jos oireet eivät helpota edellä mainittuja tuotteita välttämällä. FODMAP -hiilihydraatteja sisältävät myös viljatuotteet (vehnä, ohra ja ruis), omena, päärynä, kirsikka, luumu, vesimeloni, artisokka, parsa ja sienet. Tiukkaan ruokavalioon kannattaa hakea neuvoja ravitsemusterapeutilta.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00068 http://www.tervevatsa.fi/ibs-aertyvae-suoli/