info@tohtorille.fi
Refluksitaudissa vatsan hapanta nestettä nousee takaisin ruokatorveen toistuvasti aiheuttaen muun muassa närästystä. Ajoittainen närästys on hyvin tavallista eikä välttämättä vielä tarkoita refluksitautia.
Refluksitautia aiheuttaa vatsan nesteen toistuva nousu ruokatorveen, joskus myös nieluu tai jopa suuhun saakka. Vatsanesteen takaisinnousu johtuu lähes aina ruokatorven alaosan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta.
Ruokatorven alaosan sulkijalihaksen toimintaa heikentää rasvainen ruoka ja tupakointi. Myös ylipaino lisää refluksia, vatsaontelon suuremman paineen vuoksi. Lisäksi palleatyrä voi haitata sulkijalihaksen toimintaa ja aiheuttaa refluksitaudin. Palleatyrä liittyy usein vaikeaan refluksitautiin, mutta kaikilla, joilla on palleatyrä, ei kuitenkaan ole refluksitautia.
Vatsan limakalvot kestävät vatsan happaman nesteen, mutta ruokatorven nielun ja suun limakalvot ovat sille paljon herkempiä. Herkkien limakalvojen ärsytys aiheuttaa refluksitaudin oireet. Toistuva ärsytys aiheuttaa myös tulehduksen ja voi johtaa muutoksiin limakalvon soluissa.
Tavallisin refluksitaudin oire on närästys. Närästys on mahanesteen tuottaman ärsytyksen aiheuttama polttava tunne rintalastan takana. Usein närästys tuntuu ruokatorven alaosassa, mutta se voi tuntua ylempänäkin, ja siihen voi liittyä happaman nesteen nousu nieluun tai suuhun. Refluksitauti määritellään yleensä siten, että vaikeita närästysoireita on vähintään kerran viikossa tai lieviä oireita vähintään kaksi kertaa viikossa.
Närästystä pahentaa makuulla olo, kumartelu ja nostelu. Usein närästys tulee ruokailun jälkeen ja öisin. Rasvaiset ruoat, happamat mehut, voimakkaasti maustetut ruoat, alkoholi ja kahvi sekä tupakointi pahentavat tyypillisesti närästystä.
Refluksitautiin voi liittyä myös muita vatsavaivoja, kuten turvotusta ja ummetusta. Oksentelua ja pahoinvointia siihen ei kuulu. Ruokatorven ja nielun ärsytys voi aiheuttaa myös yskää, käheää ääntä sekä palan tunnetta kurkussa ja kurkkukipua. Yskänkohtauksia voi olla erityisesti iäkkäämmillä potilailla öisin.
Vaikeassa refluksitaudissa ruokatorven alaosa tulehtuu ja aiheuttaa jatkuvampää kipua rintalastan ja ylävatsan alueella. Vuosia kestänyt refluksitauti voi johtaa niin sanottuun Barrettin ruokatorveen. Barrettin ruokatorvi tarkoittaa, että ruokatorven alaosan limakalvo muuttuu samankaltaiseksi kuin muualla suolistossa. Kyseessä on puolustusmekanismi, joka ei yleensä ole vaarallinen, mutta noin 1–2 % tapauksista solumuutokset muuttuvat pahanlaatuisiksi syövän esiasteiksi.
Selvien oireiden kohdalla refluksitaudin hoito voidaan aloittaa ilman lisätutkimuksia. Tarvittaessa tehdään mahalaukun tähystys (gastroskopia) ja joissain tapauksissa myös ruokatorven happamuuden rekisteröinti vuorokauden ajalta.
Kotihoitona refluksitaudissa on samat ohjeet kuin ajoittaisessa närästyksessä. Raskaita aterioita tulisi välttää, varsinkin ennen nukkumaan menoa. Ruokavaliossa rasvaiset ja vatsaa ärsyttävät ruoat on hyvä pitää vähäisinä. Painon pudotus ja tupakoinnin lopetus on hyväksi ja sängyn päätypuolta voi nostaa sängynjalkojen alle laitettavilla korokkeilla.
Myös käsikauppalääkkeitä voi kokeilla ajoittaisiin närästysoireisiin. Lääkärin hoitoon tulee kuitenkin hakeutua toistuvien tai pitkäaikaisten oireiden kohdalla tai jos ilmenee muita oireita, kuten vatsa- ja rintakipuja, oksentelua, nielemisvaikeuksia tai laihtumista.
Oireet helpottuvat tai poistuvat kokonaan usein lääkärin määräämän lääkekuurin avulla. Happosalpaajat eivät estä mahanesteen nousua ruokatorveen, mutta estävät nesteen happamuuden, jolloin se ei ärsytä limakalvoja.
Lääkekuuri kestää tavallisesti 6–12 viikkoa. Yli kaksi kuukautta kestänyt lääkitys lopetetaan vähitellen. Kuurin jälkeen oireita seurataan, ja tarvittaessa lääkekuuri uusitaan tai lääkitystä kokeillaan pitempiaikaisesti. Liian pitkiä lääkekuureja pitää kuitenkin välttää, sillä ne voivat aiheuttaa vitamiinien ja mineraalien puutostiloja.
Refluksitauti on krooninen sairaus. Sen oireet uusivat helposti, yleensä vuoden sisällä kuurista.
Vaikea refluksitauti voidaan hoitaa myös leikkauksella. Esimerkiksi silloin, jos ruokatorven tulehdusta ei saada kuriin lääkehoidolla. Leikkauspäätökset tehdään tapauskohtaisesti lääkärin ja potilaan kesken.
Leikkauksessa (fundoplikaatio) mahalaukun yläosa kierretään ruokatorven alaosan ympärille eräänlaiseksi venttiiliksi. Tämä estää mahanesteen takaisinvirtauksen ruokatorveen. Leikkaus tehdää yleensä tähystyksessä.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00072 http://www.refluksi.fi/6 http://www.refluksi.fi/www.refluksi.fi/154#barrett http://www.refluksi.fi/22 http://www.terve.fi/narastys/narastys