info@tohtorille.fi
Kuumeella tarkoitetaan normaalia korkeampaa ruumiinlämpöä. Kuume on kehon puolustusmekanismi ja kestää tavallisesti muutaman päivän. Normaalissa ruumiinlämmössä on paljon yksilöllistä vaihtelua, ja ruumiinlämpö vaihtelee myös ajankohdasta sekä mittaustavasta riippuen.
Normaalissa ruumiinlämmössä on runsaasti yksilöllistä vaihtelua. Aamulla mitatun lämmön yläraja on useimmiten 36,5 ja 37,5 asteen välillä. Iltaisin ruumiinlämpö on yleensä 0,5 astetta korkeampi. Normaali ruumiinlämpö voi vaihdella vuorokauden ajan lisäksi muun muassa kuukautiskierron, stressin ja fyysisen rasituksen vaikutuksesta. Eräässä tutkimuksessa terveiltä aikuisilta mitattu ruumiinlämpö vaihteli 35,6 asteen ja 38,2 asteen välillä.
Kainalosta tai korvasta mitattuna ruumiinlämpö on yleensä muutaman asteen kymmenyksen pienempi kuin peräsuolesta mitattuna. Peräsuolesta ja korvasta mitatut tulokset ovat tarkempia kuin kainalosta mitattu lämpö, johon vaikuttaa helposti ympäristön lämpötila.
Korkeana kuumeena pidetään yleensä vähintään 38,5 asteen ruumiinlämpöä. Korkea kuume, 39 astetta tai lapsilla jopa 40 astetta, voi nousta esimerkiksi virusinfektion alkupäivinä. Edes 40 asteen tienoilla oleva kuume ei vielä yleensä ole vaarallinen. Keho kuitenkin haihduttaa tällöin paljon nestettä ja vointi voi olla uupunut.
Vaurioita elimistölle alkaa syntyä yli 42 asteen kuumeessa. Seurauksena voi olla elimistön valkuaisaineiden hyytyminen, kouristukset, pysyvät aivovauriot ja pahimmillaan kuolema. Kuume nousee yli 42 asteen yleensä muusta syystä kuin infektion vuoksi.
Jos kuume jatkuu ilman selvää syytä pari kolme viikkoa, puhutaan pitkittyneestä kuumeesta.
Kuumeen korkeus ei välttämättä kerro sen aiheuttaman taudin vakavuudesta.Tavallisin kuumeen syy on viruksen aiheuttama nuhakuume eli flunssa. Myös virusinfektion aiheuttamat suolistotulehdukset ja erilaiset paikalliset tulehdukset voivat olla kuumeen syy. Erilaiset bakteeri- ja alkueläininfektiot niin ikään ovat mahdollisia kuumeen aiheuttajia.
Aina kuume ei liity infektioon vaan se voi olla muunkinlaisen sairauden oire. Esimerkiksi sidekudossairaudet ja jotkin syövät voivat aiheuttaa kuumetta. Tällöin kuume yleensä alkaa asteittain ja jatkuu pitkään.
Flunssan aiheuttaman kuumeen tärkein hoito on juoda tarpeeksi, koska keho haihduttaa kuumeessa enemmän nestettä kuin tavallisesti. Myös lepo on tärkeää ja fyysistä rasitusta tulee kuumeessa välttää. Korkean kuumeen alentamiseen ja olotilan helpottamiseen voi käyttää apteekeista ilman reseptiä saatavia kipu- ja tulehduskipulääkkeitä. Parasetamoli on turvallisin vaihtoehto.
Kuumeen alentaminen ei yleensä kuitenkaan ole tarpeen muuten kuin siihen liittyvien oireiden, esimerkiksi lihaskivun, vuoksi. Kuume on elimistön puolustusreaktio, mutta sen alentamisen ei ole toisaalta todettu merkittävästi vaikuttavan infektion kulkuun. Jos kuumetta lähtee alentamaan lääkkeillä, tulisi lääkkeitä ottaa säännöllisesti, parin päivän kuurina.
Hyvin korkeaa kuumetta, esimerkiksi lämpöhalvauksessa, voi helpottaa tuulettimella tai haaleassa suihkussa käynnillä. Kylmää suihkua tulee kuitenkin välttää, sillä kylmä haittaa ihon verenkiertoa ja estää lämmön säteilyä ulos.
Mikäli korkea kuume jatkuu yli 3–4 päivää tai kuume nousee uudelleen oltua pari päivää poissa, on hyvä hakeutua lääkäriin. Lääkäriin on syytä mennä myös, jos kuumeeseen liittyy jatkuva vatsakipu tai virtsaamisongelma, verenpurkaukset iholla, tai kurkkukipu yhdistettynä nielemisvaikeuksiin. Jos kuumepotilaalla on jokin vaikea sydän-, keuhko- tai munuaissairaus on myös hyvä hakeutua tutkimuksiin. Alle puolivuotias vauva on tulisi myös viedä lääkäriin kuumeen noustessa.
Välittömästi lääkäriin tulee hakeutua, jos kuumeen yhteydessä yleiskunto laskee nopeasti, on kovaa päänsärkyä, niskakipua, pahoinvointia, oksentelua tai nivel tai useampi punoittaa ja kuumottaa. Kuumeen noustessa yli 40 asteen, on myös otettava pikaisesti yhteys lääkäriin.
Pitkittynyt kuume ei aina vaadi lääkäriin hakeutumista. Jos yli 38 asteen kuume kuitenkin jatkuu ainoana oireena yli viikon tai pari, on asiaa syytä tutkia. Samoin, jos kuume nousee korkeaksi toistuvasti kahden viikon aikana.
Kuume eli pyreksia on tila, jossa ihmisen ruumiinlämpö kohoaa aineenvaihdunnan kiihtymisen johdosta yli normaalilämpötilan eli niin sanotun peruslämmön. Suomalaisen väestön keskimääräinen peruslämpö on nykyisin noin 36,6 astetta. Lääketieteellisenä normaalilämpötilan määritelmänä pidetään 35,8–37,8 Celsius-astetta.
Normaalilämmössä on käytännössä vielä suurempaa yksilöllistä vaihtelua. Yhdysvalloissa tehdyissä kokeissa normaalilämpötilan vaihteluväli oli 2,4 astetta. Osa vaihtelusta johtuu naisten ovulaatiosta, sillä peruslämpö nousee ovulaation aikaan, ja osa siitä, että keskimääräinen normaalilämpö alenee iän myötä. Lapsilla normaalilämpö on aikuisia korkeampi, ja lihavuuden on havaittu alentavan kehon ydinlämpöä.
Ruumiinlämpö vaihtelee myös tilanteen mukaan. Iltalämpö voi olla puoli astetta aamulämpöä korkeampi, ja melko vähäinenkin lihasrasitus nostaa ruumiinlämpöä. Mittaa siksi lämpö levossa ja mieluiten samaan aikaan päivästä, jos seuraat sen kehitystä.
Kehonlämmön merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon myös yleisvointi ja muut oireet. Pelkkä lukema ei kerro, kuinka vakavasta tilanteesta on kyse: korkeakin kuume voi liittyä tavalliseen virustautiin, kun taas lievä lämmönnousu voi olla merkittävä, jos olo on selvästi heikentynyt.
Aiemmin ihmisen keskimääräisenä normaalilämpönä pidettiin 37 astetta, mutta 2000-luvun tutkimuksissa keskiarvo on havaittu tätä alemmaksi. Hakeudu hoitoon, jos kuumeeseen liittyy hengitysvaikeuksia, sekavuutta, niskan jäykkyyttä, ihottumaa tai jos kuume pitkittyy useita päiviä.
Lääketieteellisesti 35,8–37,8 astetta. Suomalaisten keskimääräinen peruslämpö on noin 36,6 astetta.
Iltalämpö voi olla puoli astetta aamulämpöä korkeampi.
Kyllä, lapsilla normaalilämpö on aikuisia korkeampi.
Kuume on kehon lämpötilan nousu, usein infektion aiheuttama puolustusreaktio. Normaali ruumiinlämpö on yksilöllinen, mutta kuumeeksi tulkitaan yleensä yli 38 °C:n mittaus. Virukset ja bakteerit ovat tavallisimpia syitä; joskus kuume liittyy tulehduksiin, lämpöhalvaukseen tai harvinaisempiin sairauksiin.
Lepo, nesteytys ja tarvittaessa kuumetta alentava lääke lievittävät oloa. Lapsilla ja iäkkäillä kuume voi laskea nopeasti tai nousta korkeaksi, joten yleistilaa kannattaa seurata. Hengitysvaikeus, niskajäykkyys, sekavuus, petekiat tai kuume, joka ei laske, ovat hälytysmerkkejä.
Mittaa lämpö luotettavalla tavalla ja kirjaa arvot. Juoskele riittävästi ja vältä raskasta rasitusta. Jos kuume kestää yli kolme päivää, palaa korkeana tai liittyy voimakkaisiin paikallisoireisiin, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.
Itse kuume auttaa immuunipuolustusta, mutta liian korkea lämpö kuormittaa kehoa. Hoidon tavoite on oireiden lievitys ja syyn selvittäminen, ei pelkkä lämpötilan lukeman jahtaaminen. Ammattilainen arvioi, tarvitaanko lisätutkimuksia.
Tämä teksti on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Hakeudu hoitoon, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai huolestuttavat sinua.
Lapsen kuumeessa tärkeintä on yleistila: juoko lapsi, leikkiikö ja hengittääkö vaivatta. Kuumekouristukset pelottavat, mutta ohjeet saa neuvolasta tai päivystyksestä. Alle kolmen kuukauden ikäisen kuume on aina syy ottaa yhteyttä heti. Lääkeannokset lasketaan painon mukaan – älä arvaa. Pidä lapsi kevyesti puettuna ja huone viileänä mutta ei kylmänä. Jos olet epävarma, soita terveydenhuollon neuvontaan.
Aikuisella kuumeen syy kannattaa selvittää, jos se palaa toistuvasti tai liittyy laihtumiseen ja yöhikoiluun. Matkailijan kuumeessa kerro matkakohteet lääkärille. Rokotesuoja ja hyttysiltä suojautuminen vähentävät riskiä tropiikissa. Kotona lepääminen on usein paras ensiapu lievässä infektiossa. Kuuntele kehoa äläkä urheile kuumeisena.
Tämä teksti on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Hakeudu hoitoon, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai huolestuttavat sinua.
Tämä teksti on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Hakeudu hoitoon, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai huolestuttavat sinua.