info@tohtorille.fi
Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Jos olet huolissasi lapsesi tai omasta voinnistasi, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.
Enterorokko on yksi tavallisimmista lasten rokkotaudeista. Se on hyvin tarttuva, mutta useimmiten lievä ja paranee itsestään noin viikossa. Tähän artikkeliin on koottu Terveyskirjaston, Terveyskylän, Terveystalon ja Wikipedian tiedot enterorokon oireista, tarttumisesta, kotihoidosta ja siitä, milloin on syytä hakeutua hoitoon.
Enterorokon aiheuttavat enterovirukset. Aiheuttajia on useita, eikä yhden virustyypin sairastaminen suojaa muilta. Tavallisimpia aiheuttajia ovat Coxsackievirus A16, Enterovirus A71 ja Coxsackievirus A6. Suomessa vuonna 2008 laajalti levinnyt epidemia oli Coxsackievirus A6:n aiheuttama. Enterovirus A71 on 1990-luvun lopulta lähtien yleistynyt etenkin Aasiassa, ja siihen liittyy muita kantoja useammin viruksen leviäminen keskushermostoon.
Enterorokkoa esiintyy Suomessa useimmiten loppukesällä ja syksyllä. Oireinen tauti on yleisin alle 10-vuotiailla lapsilla, mutta etenkin perheen sisällä se voi tarttua myös aikuisiin. Väestötutkimusten perusteella jopa 70 prosenttia tartunnoista jää kokonaan oireettomiksi.
Tyypillisiä oireita ovat kuume sekä rakkulat ja näppylät suussa, käsissä ja jaloissa. Ihottumaa voi olla muuallakin, esimerkiksi pakaroissa, ja vauvoilla myös vaippa-alueella. Terveyskirjaston mukaan suuoireet alkavat yleensä pari päivää ennen ihottumaa. Lisäksi voi esiintyä nielukipua, päänsärkyä, flunssaoireita ja vatsavaivoja.
Terveystalon tietopaketin mukaan taudinkuva vaihtelee paljon: sama virus voi aiheuttaa yhdelle vain nuhaa ja mahakipua, toiselle ihottumaa ja suun rakkuloita. Jos rakkuloita on vain suussa ja nielussa eikä muualla kehossa, tautia kutsutaan herpangiinaksi. Sen yleisoireita ovat kuume, suun kipu ja ruokahaluttomuus.
Alkuvaiheessa enterorokon erottaminen vesirokosta voi olla hankalaa. Erona on, että enterorokon rakkulat painottuvat käsiin ja jalkoihin eikä tauti yleensä aiheuta lapsille kutinaa. Diagnoosi perustuu tyypilliseen taudinkuvaan, eikä erillisiä testejä yleensä tarvita.
Tauti tarttuu pisaratartuntana, kosketuksen välityksellä ja ulosteen kautta. Siksi huolellinen käsienpesu on tärkein keino ehkäistä leviämistä. Itämisajasta lähteet antavat hieman eri lukuja: Terveyskirjaston mukaan 3–10 vuorokautta, Terveyskylän mukaan 3–6 vuorokautta ja Wikipedian mukaan noin 2–7 vuorokautta tartunnasta.
Enterorokkoon ei ole rokotetta eikä täsmälääkettä, ja tauti paranee itsestään yleensä alle viikossa ilman jälkitauteja. Hoito on oireiden lievittämistä:
Terveyskylän ohjeen mukaan terveydenhuoltoon tulee ottaa yhteyttä heti, jos lapsi on poikkeuksellisen väsynyt tai hänen tajunnantasonsa on alentunut. Yhteys kannattaa ottaa myös, jos suun rakkulat ovat niin kipeitä, ettei nesteytys kotona onnistu.
Enterovirukset voivat harvoin aiheuttaa myös aivokalvotulehduksen, jonka oireita ovat kuume, voimakas päänsärky ja niskajäykkyys. Terveyskirjaston mukaan sen ennuste on hyvä ja se paranee itsestään, mutta voimakkaat oireet voivat joskus vaatia sairaalahoitoa. Jälkitautina voi satunnaisesti esiintyä myös keuhkotulehdusta tai halvausoireita.
Aikuisilla tauti paranee yleensä samoin itsestään noin viikossa, mutta rakkulat voivat kutista kovasti. Terveystalo neuvoo aikuista hakeutumaan yleislääkärille, jos tautiin liittyy kova kurkkukipu, voimakas päänsärky tai märkivät rakkulat, tai jos ei ole varma, mistä oireet johtuvat. Keskushermosto-oireiden, kuten sekavuuden, puhevaikeuksien tai kouristusten, vuoksi lääkäriin on hakeuduttava välittömästi.
Enterorokko ei vaadi eristystä. Lapsi voi palata päivähoitoon tai kouluun voinnin mukaan, kun hän jaksaa leikkiä ja osallistua hoitopaikan tai koulun toimintaan ilman erityishuomiota. Koska lapsi tartuttaa tautia jo itämisaikana, leviämistä ei pystytä kokonaan estämään, ja on tavallista, että useampi lapsi sairastuu kerralla.