info@tohtorille.fi
Usein puhutaan umpisuolen tulehduksesta, mutta tarkoitetaan ennemminkin umpilisäkkeen tulehdusta (appendisiitti). Umpilisäke sijaitsee tavallisesti alavatsan oikealla puolella.
Umpisuoli on paksusuolen alkuosa ja umpilisäke sijaitsee umpisuolen pohjassa. Umpilisäke on noin lyijykynän paksuinen, 5–15 senttimetriä pitkä ja putkimainen suolen osa. Tavallisesti umpilisäke sijoittuu alavatsan oikealle puolelle, mutta voi sijaita poikkeavasti myös esimerkiksi vasemmalla puolella alavatsaa.
Tavallisin syy umpilisäkkeen tulehdukselle on lisäkkeen sisäontelon aukon ahtautuminen, jolloin bakteerit lisäkkeen sisällä pääsevät lisääntymään ja tulehduttavat umpilisäkkeen seinämää. Sisäontelon aukko voi ahtautua esimerkiksi ulosteen, ulosteessa olevien hajoamattomien kappaleiden, loisten, imusolmukkeiden liikakasvun tai kasvainten vuoksi.
Tulehtunut umpilisäke voi puhjeta ja aiheuttaa vatsakalvon tulehduksen tai märkäpesäkkeen. Vatsakalvon tulehdus voi olla pahimmillaan koko vatsaontelon kattava yleistynyt vatsakalvon tulehdus, joka on hoitamattomana hengenvaarallinen.
Appendisiittiin sairastuu noin 7 % väestöstä elämänsä aikana. Tavallisimmin potilaat ovat iältään 10–30 -vuotiaita, mutta sairastua voi missä iässä tahansa. Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 umpilisäkkeen poistoa.
Umpisuolen tulehdus alkaa tavallisesti yleisenä tai ylävatsaan keskittyneenä kipuna. Muutaman tunnin kuluessa kipu siirtyy alavatsan oikealle puolelle. Kipua tyypillisesti pahentaa yskiminen, tärinä tai liikkuminen ja kipu voimistuu hiljalleen. Huomioitava on kuitenkin, että kipu voi joskus tuntua selän puolella, kyljessä tai jopa vasemmalla alavatsassa, jos umpilisäkkeen sijainti on poikkeava.
Vatsakivun lisäksi tavallisia yleisoireita ovat pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Osalla potilaista nousee lievä kuume ja viluttaa. Jos umpisuoli puhkeaa aiheuttaen vatsakalvon tulehduksen, oireita ovat tavallisesti kuume, yleistilan heikkeneminen, kivun voimistuminen ja oksentelu.
Äkillinen, muutamia tunteja jatkunut vatsakipu on aina syy hakeutua hoitoon välittömästi. Umpilisäkkeen tulehdus voidaan usein todeta kliinisen tutkimuksen ja laboratoriokokeiden avulla. Verikokeessa leukosyyttipitoisuus ja neutrofiilien suhteellinen osuus on suurentunut, tulehdusarvo nousee yleensä tulehduksen jatkuttua hieman pidempään.
Epävarmoissa tapauksissa tehdään lisäksi kuvantamistutkimuksia. Ultraäänitutkimus on ensisijainen, mutta ei kovin tarkka tutkimus. Tietokonetomografia on luotettavampi diagnosointimenetelmä, jos ultraäänitutkimuksella ei voida varmistaa diagnoosia.
Nykyään antibioottihoito umpilisäkkeen tulehdukseen on yleistynyt. Umpilisäkkeen poistoleikkaus on kuitenkin vielä yleinen hoitomenetelmä. Hoito valitaan tutkimuksessa tehtyjen löytöjen perusteella. Jos umpilisäke päädytään poistamaan, käytetään antibioottia joka tapauksessa lisänä. Antibioottia käytetään myös vatsakalvon tulehduksen hoitoon, jos umpilisäke on puhjennut.
Umpilisäkkeen poisto voidaan tehdä joko laparoskopiassa eli tähystyksellisesti tai avoleikkauksessa. Tähystysleikkauksesta toipuminen on nopeampaa ja haavatulehduksen riski on pienempi. Tähystys on suositeltava menetelmä erityisesti fyysistä työtä tekeville, ylipainoisille sekä hedelmällisessä iässä oleville naisille. Tähystysleikkaus on kuitenkin teknisesti vaativampi kuin avoleikkaus.
Arkikielessä puhutaan umpisuolentulehduksesta, mutta lääketieteellisesti kyse on yleensä umpilisäkkeen tulehduksesta eli appendisiitista. Umpisuoli on eri asia kuin umpilisäke, ja se tulehtuu vain harvoin. Nykyään lääkäritkin ja Terveyskirjasto käyttävät toisinaan arkikielen termiä potilaiden kanssa, jotta diagnoosi olisi helpompi ymmärtää.
Umpilisäkkeen tulehduksen yleisimpiä oireita ovat kuume, kylkikipu, oksentelu, pahoinvointi, ripuli, ruokahaluttomuus, ummetus, vatsakipu ja vatsan turvotus. Koska oireet ovat monelle vatsavaivalle yhteisiä, voimistuva tai paikallistuva vatsakipu on syy hakeutua lääkärin arvioon.
Umpilisäketulehdus johtuu umpilisäkkeen tukkeutumisesta. Tulehduksen aiheuttaja on hapenpuute umpilisäkkeessä tai sen ontelon tukkeutuminen. Tulehdusta esiintyy noin seitsemällä prosentilla ihmisistä, useimmiten 10–30-vuotiailla.
Tulehdus lievenee useimmissa tapauksissa itsestään, mutta joskus umpilisäke joudutaan leikkaamaan. Suomessa tehdään vuosittain noin 6 000 umpilisäkeleikkausta. Myös pelkkä antibioottihoito voi riittää hoitamaan tulehduksen. Esimerkiksi koteloituneissa tapauksissa antibioottia käytetään valikoidusti ennen leikkausta. Nykytietämyksen mukaan useimmat umpilisäkkeen tulehdukset hoituvat leikkauksen sijaan antibioottihoidolla.
Puhjennut ja tulehtunut umpilisäke johtaa hengenvaaralliseen vatsakalvontulehdukseen eli peritoniittiin. Siksi diagnoosi ja oikea hoito olisi hyvä saada mahdollisimman ajoissa. Jos vatsakipu yltyy, siirtyy oikealle alavatsalle tai siihen liittyy kuumetta ja oksentelua, hakeudu päivystykseen.
Sitä esiintyy noin seitsemällä prosentilla ihmisistä, useimmiten 10–30-vuotiailla.
Ei. Nykytietämyksen mukaan useimmat tulehdukset hoituvat antibiooteilla.
Noin 6 000 vuodessa.
Umpisuoli on eri elin kuin umpilisäke. Tavallisesti tulehtuu umpilisäke, ja umpisuoli tulehtuu vain harvoin.
Se voi johtaa hengenvaaralliseen vatsakalvontulehdukseen eli peritoniittiin.
Umpilisäkkeen tulehdus eli appendisiitti on umpilisäkkeen bakteeritulehdus. Tyypillinen oire alkaa usein nabasta tai ylävatsasta ja siirtyy oikeaan alavatsaan. Mukana voi olla pahoinvointia, oksentelua, ruokahaluttomuutta ja kuumetta. Kipu pahenee yleensä liikkeessä ja yskiessä.
Diagnoosi perustuu oireisiin, tutkimukseen, laboratoriokokeisiin ja usein ultraääneen tai tietokonetomografiaan. Hoitamattomana umpilisäke voi puhjeta ja aiheuttaa vatsakalvontulehduksen, joten epäily edellyttää päivystyksellistä arviota.
Perinteinen hoito on umpilisäkkeen poisto leikkauksella, usein tähystysleikkauksena. Valikoiduissa lievemmissä tapauksissa voidaan harkita antibioottihoitoa, mutta päätös kuuluu aina lääkärille. Leikkauksen jälkeen toipuminen kestää yleensä päiviä tai muutaman viikon rasitustason mukaan.
Jos oikean alavatsan kipu voimistuu, kuume nousee tai yleistila heikkenee, hakeudu päivystykseen. Kipulääke voi peittää oireita tilapäisesti, mutta se ei korvaa ammattilaisen arviota. Nopea hoito vähentää komplikaatioiden riskiä.
Tämä teksti on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Hakeudu hoitoon, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai huolestuttavat sinua.
Oikean alavatsan kipu voi johtua myös munasarjakystan kierrosta, virtsatiekivestä, suolistotulehduksesta tai imusolmukkeiden turvotuksesta. Siksi ammattilaisen tutkimus on tärkeä. Ultraääni on usein ensisijainen kuvantaminen, erityisesti nuorilla ja raskaana olevilla; tietokonetomografia antaa lisätarkkuutta aikuisilla. Leikkauksen jälkeen nostamista ja raskasta liikuntaa rajoitetaan ohjeen mukaan. Haavanhoito ja mahdollisten antibioottien syöminen loppuun asti tukevat toipumista. Palaa hoitoon, jos kuume nousee uudelleen tai kipu pahenee.
Leikkauksen jälkeen suositellaan asteittaista liikkeellelähtöä ja kevyttä ravintoa ohjeen mukaan. Ompeleet tai liimanauhat hoidetaan annetun ohjeen mukaisesti. Sairausloman pituus riippuu työn rasittavuudesta. Kerro työterveydelle tai esimiehelle tarvittavista rajoituksista. Jos kipu palaa tai haava punoittaa ja erittää, ota yhteyttä. Ajoissa tehty hoito pitää umpilisäkkeen tulehduksen yleensä hyvin hallittavana.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00093 http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo11495 http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=umpilis%C3%A4kkeen%20tulehdus
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117 (maksuton, palvelee ympäri vuorokauden lähes koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Hätätilanteessa soita 112.
Tämä teksti on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Hakeudu hoitoon, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai huolestuttavat sinua.