info@tohtorille.fi
Rasvamaksa on sairaus, jossa maksaa kertyy runsaasti rasvaa. Rasvamaksan määritelmänä on, että maksan painosta yli 5 % on rasvaa. Yleisiä rasvamaksan aiheuttajia ovat ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus, sekä alkoholin runsas käyttö. Rasvamaksa on yleisin maksasairaus Suomessa.
Yleisin syy rasvamaksaan on vyötärölihavuus. Rasvamaksa kuuluu aineenvaihduntahäiriöiden ryppääseen, jotka liittyvät keskivartalolihavuuteen. Rasvamaksa on myös voimakkaasti yhteydessä tyypin 2 diabetekseen. Ylipainoisella diabeetikolla on kaksinkertainen määrä rasvaa maksassa verrattuna saman verran ylipainoiseen, jolla ei ole diabetestä. Rasvamaksa voi kuitenkin olla ilman diabetestäkin. Toinen yleinen syy rasvamaksaan on runsas alkoholin käyttö.
Perinnöllisyys vaikuttaa rasvan kertymiseen maksassa. Kaikki keskivartalolihavat tai runsaasti alkoholia käyttävät eivät saa rasvamaksaa. Myös nautitun ravinnon laatu vaikuttaa rasvamaksan syntyyn. Nopeat hiilihydraatit, esimerkiksi fruktoosi, lisäävät rasvan kertymistä maksaan.
Muita, harvinaisempia syitä rasvamaksan kehittymiseen ovat raskaus, eräät lääkkeet, krooniset infektiot, ravitsemushäiriöt ja liuotinaineille altistuminen.
Rasvamaksa todetaan noin joka neljännellä aikuisella. Normaalipainoisista rasvamaksan esiintyvyys on noin 10–20 %, ylipainoisista rasvamaksa on puolestaan jo 70–80 %:lla. Tavallisesti rasvamaksa todetaan 40–60 -vuotiaana, mutta nykyään yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
Rasvamaksaan ei liity varsinaisesti mitään oireita. Rasvamaksa aiheuttaa maksan suurentumista ja harvinaisissa tapauksissa huomattavasti suurentuneeseen maksaan liittyy epämiellyttäviä tuntemuksia ylävatsan oikealla puolella.
Pelkkä rasvan kertyminen itsessään ei ole välttämättä kovin vaarallista. Rasvamaksa voi kuitenkin edetä maksan tulehdustilaan, joka vuosien saatossa kehittyy vakavaksi maksakirroosiksi. Arviolta viidenneksellä rasvamaksaan liittyvä tulehdus etenee maksakirroosiksi. Maksan rasvoittuminen altistaa myös sydän- ja verisuonitaudeille.
Maksa on syytä tutkia, jos rasvamaksan todennäköisyys on suuri vyötärölihavuuden tai runsaan alkoholin kulutuksen vuoksi. Yleensä rasvamaksa ilmenee kohonneina maksa-arvoina verikokeissa, mutta normaalit arvotkaan eivät poissulje rasvamaksan mahdollisuutta.
Koepalan otto maksasta on varmin tapa todeta rasvamaksa. Rasvoittumista voidaan kuitenkin arvioida myös ultraäänitutkimuksella, magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla.
Rasvamaksan tehokkain hoito on painonpudotus ja liikunta. Liikunta yksinkin vähentää rasvan määrää maksassa. Jo muutaman prosentin lasku painossa voi vähentää rasvan määrää maksassa jopa 10 %. Ruokavalion laadun merkityksestä ei ole saatu varmoja todisteita, mutta vähärasvainen ruoka mahdollisesti vähentää rasvan määrää maksassa.
Mikäli rasvamaksan taustalla on runsas alkoholin käyttö, hoitona on alkoholin käytön huomattava vähentäminen.
Diabeetikolla rasvamaksan hoitoon kuuluu olennaisesti diabeteksen hyvä hoito. Diabeteslääkkeistä glitatsonit ja insuliiniherkistäjät saattavat vähentää rasvan kertymistä maksaan diabeetikoilla.
Rasvamaksaa voi myös ehkäistä pitämällä painon normaalina, liikunnalla ja kohtuullisella alkoholin käytöllä.
Terveyskirjaston (2025) mukaan yli neljännes suomalaisista aikuisista sairastaa rasvamaksaa. Vyötärölihavuus ja alkoholinkäyttö ovat tärkeimmät riskitekijät. Rasvamaksa lisää voimakkaasti tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä, ja hoitamattomana maksaan voi muodostua arpikudosta, joka voi johtaa maksakirroosiin. Edennyt rasvamaksatauti lisää myös maksasyövän riskiä.
Suomessa ei toistaiseksi ole nimenomaan rasvamaksan hoitoon hyväksyttyjä lääkkeitä, mutta tietyt diabetes- ja laihdutuslääkkeet on todettu tehokkaiksi. Hyvä uutinen on, että rasvamaksa voi parantua, jos riskitekijät poistetaan – jopa tulehtunut maksa voi parantua täydellisesti. Maksakirroosi sen sijaan on lähtökohtaisesti palautumaton.
Rasvamaksa on lähes aina oireeton, ja se todetaan useimmiten sattumalta kuvantamistutkimuksessa. Maksa-arvot (etenkin ALAT) voivat olla koholla, mutta normaalit arvot eivät sulje rasvamaksaa pois. Lääkäri arvioi taudin etenemisriskiä esimerkiksi verikokeisiin perustuvalla FIB-4-indeksillä.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00070 http://www.musili.fi/sairaudet_ja_elinsiirrot/maksasairaudet/maksasairaudet/rasvamaksa
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117 (maksuton, palvelee ympäri vuorokauden lähes koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Hätätilanteessa soita 112.
Suomenkielisen Wikipedian mukaan joka neljännellä suomalaisella on rasvamaksa, ja vyötärölihavista sitä on jopa 70–80 prosentilla. Rasvamaksa on yleensä oireeton, mutta se on sekä ehkäistävissä että korjattavissa. Siksi hoidon kulmakivi on elintapamuutos.
Jos rasvamaksaan liittyy tulehdus, kyseessä on steatohepatiitti. Ilman elintapamuutoksia maksan vaurioituminen voi jatkua ja johtaa lopulta maksakirroosiin. Wikipedian mukaan noin joka viidennellä tulehdus etenee kirroosiksi. Ilman tulehdusta rasvamaksa ei ole vaarallinen. Rasvamaksaa todetaan yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla, joten koko perheen liikunta ja ruokatottumukset ovat tärkeitä. Maksan tilaa kannattaa seurata lääkärin kanssa verikokein. Lue myös maksasyövästä, joka kehittyy usein vaurioituneeseen maksaan.
Wikipedia mainitsee kaksi vuonna 2021 julkaistua tutkimusta. Kiinalaisessa tutkimuksessa, jossa oli 1 068 osallistujaa, ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa esiintyi yli kolme kertaa enemmän niillä, jotka saivat eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja, kuin niillä, jotka saivat niitä vähiten. Riski kasvoi selvästi, kun päiväsaanti ylitti 19 grammaa. Suomalaisessa tutkimuksessa löydettiin ulostenäytteistä tiettyjä Clostridia-bakteeriryhmiä, jotka pystyvät tuottamaan suolessa alkoholia ja lisäävät rasvamaksan todennäköisyyttä. Rasvamaksaa jo sairastavilla jo yksi pullo keskiolutta päivässä kaksinkertaistaa oireiden ilmaantumisen riskin. Hoidossa kannattaa siksi keskittyä painonhallintaan, alkoholin välttämiseen ja kokonaisuudessaan kohtuulliseen ruokavalioon.
Lue myös: Syyhy: oireet, tartunta ja hoito – lisätietoa aiheesta syyhyn oireet ja hoito.
Lue myös: Vyöruusu: oireet ja hoito – lisätietoa aiheesta vyöruusun oireet.