info@tohtorille.fi
Suusyöpä kattaa niin suuontelon kuin huulen syövät. Yleisin suuontelon syöpä on kielisyöpä. Suusyöpä esiintyy usein kielen lisäksi suun pohjassa, nielussa tai takahampaiden ikenissä ja huulisyöpä usein alahuulessa.
Etsitkö hammaslääkäriä?
Merkittävimpiä riskitekijöitä suusyöpään ovat tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Sekä tupakointi että runsas alkoholin kulutus kasvattavat suusyövän riskin noin kuusinkertaiseksi. Yhdessä tupakointi ja runsas alkoholin käyttö kasvattavat riskin jo 15–30 -kertaiseksi verrattuna tupakoimattomaan.
Suuontelon syövälle altistavat myös suun limakalvomuutokset, vaalea leukoplakia ja punainen erytroplakia. Erytroplakia muuttuu syöväksi helpommin kuin leukoplakia, mutta on myös paljon harvinaisempi. Myös suun punajäkälä lisää syöpäriskiä. Riskitekijöitä ovat niin ikään erilaiset suun tulehdukset, esimerkiksi krooninen sieni-infektio tai papilloomavirusinfektio.
Huulisyövän merkittävä riskitekijä on auringon UV-säteily. UV-säteilyä voivat saada runsaasti esimerkiksi ulkotyötä tekevät.
Suusyövät ovat yleisimpiä yli 60 -vuotiailla, mutta niiden esiintyvyys kasvaa jo yli 40 -vuotiailla. Nuoremmatkin voivat sairastua suusyöpään. Suuontelon syövät ovat yleisempiä miehillä, mutta niiden määrä on ollut miehillä laskussa, kun taas naisilla määrä on kasvanut.
Suusyövän ensioireet voivat olla moninaisia. Usein syöpä alkaa huonosti paranevana, mutta oireettomana tai vähäoireisena haavaumana. Syöpä voi syntyä myös tasaiseen vaaleaan tai laikukkaaaseen leukoplakiaan. Toinen syövän esiaste erytroplakia on selvärajainen, punoittava läiskä. Suusyöpä voi ilmetä myös rupena, kraaterimaisena, kukkakaalimaisena tai vallireunaisena muutoksena.
Joskus suusyöpä saa proteesin istumaan huonosti tai hammas voi alkaa heilua. Kasvaimen aiheuttama ärsytys voi lisätä syljen eritystä tai vaikuttaa ääneen. Joskus syöpä häiritsee syömistä tai puhetta.
Huulisyöpä ilmenee usein alahuulessa huonosti paranevana ja rupisena muutoksena. Muutos vuotaa helposti verta ja haavauma-alueen ympärys voi olla normaalia kudosta kovempaa.
Pitkälle edetessään suusyöpä voi lähettää etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin. Tällöin kaulalle ilmestyy yksi tai useampi kova ja aristamaton kyhmy. Kun syöpäkasvain kasvaa yleistyvät kipu ja jomotus sekä verenvuoto.
Limakalvomuutokset on hyvä käydä tutkituttamassa lääkärillä tai hammaslääkärillä. Jos muutoksiin liittyy kipua tai kaulalla on kyhmyjä, tulee hoitoon hakeutua kiireellisesti. Suusyöpä todetaan yleensä koepalasta ja lisäksi voidaan tehdä erilaisia kuvantamistutkimuksia syövän levinneisyyden kartoittamiseksi.
Huulisyöpä pystytään usein hoitamaan pelkällä leikkauksella. Huulen toiminta ja ulkonäkö pystytään pitämään hyvinä lähes aina alahuulen syövän leikkauksissa.
Myös varhain havaittu suuontelon syöpä voidaan usein hoitaa pelkällä leikkauksella. Suuri tai levinnyt syöpä hoidetaan leikkauksen lisäksi sädehoidolla ja usein myös solunsalpaajilla. Leikkauksien yhteydessä joudutaan usein tekemään rekonstruktioita potilaan omilla kudoksilla.
Suusyövän hoidon jälkeen jatketaan seurantaa usein koko loppuelämän. Seurannassa käytetään samoja menetelmiä, kuin syövän toteamisessa ja levinneisyyden tutkimuksissa.
Varhain havaitun ja pienen suusyövän ennuste on hyvä. Noin 70–80 % potilaista on elossa viiden vuoden jälkeen syövän toteamisesta. Kookkaan tai imusolmukkeisiin levinneen syövän ennuste on heikompi, noin 40–60 % potilaista on elossa viiden vuoden jälkeen. Huulisyöpään menehtyy vain harvat.
Etsitkö hammaslääkäriä?
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00762 http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/suusyopa#.V0Pw5vmLTRY http://www.terve.fi/suusyopa/75594-suusyopa
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117 (maksuton, palvelee ympäri vuorokauden lähes koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Hätätilanteessa soita 112.
Suomenkielisen Wikipedian mukaan suusyövän yleisimmät muodot ovat huuli- ja kielisyöpä. Harvinaisempia ovat sylkirauhas- ja suuontelosyövät. Huulisyövän erityinen riskitekijä on toistuva altistuminen auringolle, joten huulten suojaaminen aurinkosuojalla on hyvä tapa. Huulisyöpä on hyväennusteinen: miehistä 95 prosenttia ja naisista 100 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Kaikista suusyöpäpotilaista noin joka toinen toipuu.
Tupakointi aiheuttaa noin 70–80 prosenttia suusyövistä. Ihmisellä, joka sekä tupakoi että juo alkoholia, on 15-kertainen riski. Runsaasti juovilla tupakoimattomilla riski on kolminkertainen. Pitkäaikainen alkoholipitoisen suuveden käyttö voi lisätä riskiä, ja huono suuhygienia voi osaltaan vaikuttaa. Monipuolinen ruokavalio, jossa on tuoreita kasviksia, hedelmiä ja kalaa, voi suojata. Suusyöpä on yleisempi miehillä, ja maailmanlaajuisesti se on kuudenneksi yleisin syöpä.
Suun limakalvomuutokset voivat olla syövän esiasteita. Leukoplakiaa eli valkoista limakalvomuutosta, jota tavataan tavallisimmin tupakoitsijoilla, seuraa 2–6 prosentilla suusyöpä kymmenen vuoden kuluessa. Punainen limakalvomuutos eli erytroplakia muuttuu todennäköisesti pahanlaatuiseksi. Myös suun punajäkälä voi muuttua syöväksi. Koska suusyöpä on alkuvaiheessa usein lähes oireeton, säännölliset hammastarkastukset ovat tärkeitä. Yli kaksi viikkoa kestävä haavauma, kyhmy tai värimuutos huulessa, kielessä tai suussa kannattaa näyttää hammaslääkärille tai lääkärille. Lue myös huulisyövän oireista.
Wikipedian mukaan kielisyöpä on huulisyövän ohella suusyövän yleisimpiä muotoja. Koska syöpä on alkuvaiheessa usein lähes oireeton, kieltä ja suun limakalvoja kannattaa katsoa itse peilistä säännöllisesti. Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin kielen reunoilla ja suun pohjassa näkyviin valkoisiin tai punaisiin läikkiin, kovettumiin ja haavaumiin, jotka eivät parane. Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholinkäytön vähentäminen pienentävät riskiä merkittävästi, koska näiden yhdistelmä nostaa suusyövän riskin 15-kertaiseksi. Hammaslääkäri tutkii tarkastuksen yhteydessä myös limakalvot, joten säännölliset käynnit ovat yksi parhaista tavoista löytää muutokset ajoissa.