info@tohtorille.fi
Aivokasvain on kallon sisällä oleva kasvain, joka voi olla hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen. Hyvänlaatuinen aivokasvain voi olla myös vaarallinen, jos se painaa tärkeitä aivokudoksia.
Lapsilla aivokasvain on toiseksi yleisin syöpämuoto leukemian jälkeen, mutta lasten aivokasvaimet ovat useammin hyvänlaatuisia.
Aivokasvain sijaitsee kallon sisällä ja on lähtöisin joko aivokudoksesta tai aivokalvoista. Aivokasvaimia on useita eri tyyppejä ja ne voivat olla hyvän- tai pahanlaatuisia. Hyvänlaatuinen aivokasvain painaa joskus tärkeitä aivokudoksia tai on paikassa, josta sitä ei voi poistaa, ollen vaarallinen.
Tavallisimmat aivokasvaimet ovat glioomia tai meningeoomia. Glioomat ovat usein pahanlaatuisia, meningeoomat puolestaan pääasiassa hyvänlaatuisia. Lapsilla tavallisimpia aivokasvainten tyyppejä ovat matala-asteiset astrosytoomat, medulloblastoomat ja ependymoomat.
Aivokasvainten aiheuttajat ovat usein tuntemattomia. Esimerkiksi ympäristöllä, elintavoilla, ravinnolla tai viruksilla ei ole todettu yhteyttä aivokasvaimiin. Riskiä aivokasvaimeen tiedetään lisäävän aikaisempi sädehoito keskushermoston alueelle ja aids (immuunikato). Perinnöllisyydellä on vaikutusta pieneen osaan aivokasvaimista. Esimerkiksi perinnöllisiin von Hippel-Lindaun tautiin sekä neurofibromatoosiin liittyy suurentunut aivokasvainten riski.
Muut syövät voivat myös lähettää aivoihin etäpesäkkeitä. Tyypillisesti etäpesäkkeitä aivoihin lähettävät esimerkiksi keuhko– ja rintasyöpä sekä melanooma.
Aivokasvaimella ei ole varsinaisesti tyypillisiä oireita. Oireet vaihtelevat kasvaimen koon, sijainnin ja kasvunopeuden mukaan. Päänsärky ainoana oireena liittyy aikuisilla vain harvoin aivokasvaimeen, lapsilla päänsärky ensioireena on tavallisempaa. Aikuisillakin jatkuva ja toistuva päänsärky tulee kuitenkin tutkia. Hyvänlaatuiset kasvaimet voivat olla täysin oireettomia pitkään, jopa vuosia.
Tyypillisin aikuisten oire aivokasvaimesta on epileptinen kohtaus. Epileptisiä kohtauksia esiintyy jopa 40–60 % aivokasvainpotilaista, ja kohtaus on tavallinen syy hakeutua tutkimuksiin. Epileptinen kohtaus voi ilmetä esimerkiksi raajan kouristeluna tai lyhyenä poissaolokohtauksena.
Muita aivokasvaimen oireita voivat olla pahoinvointi ja oksentelu. Lapsilla pikkuaivokasvaimet voivat aiheuttaa äkillistä oksentelua ilman pahoinvointia tai päänsärkyä. Hälyttäviä oireita ovat myös näön häiriöt, kuten näkökentän puuttuminen tai kaksoiskuvat. Aivokasvaimet voivat aiheuttaa myös huimausta, kuulon heikkenemistä ja puheen häiriöitä.
Joskus aivokasvain aiheuttaa henkisen suorituskyvyn oireita, esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöitä, keskittymiskyvyn puutetta, muistin tai päättelykyvyn häiriöitä. Käytöksen muutos, väsymys ja aloitekyvyn puute voivat myös olla kasvaimen oireita. Näitä oireita voi olla vaikea yhdistää aivokasvaimeen ja potilas itse ei välttämättä osaa kertoa näistä lääkärille. Lääkärin tutkimuksiin mentäessä olisikin hyvä olla mukana läheinen, joka osaa kertoa mahdollisista muutoksista.
Aivokasvain todetaan magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla. Kuvantamistutkimuksissa käytetään apuna varjoainetta. Kasvaimen tyyppi, laatu, kasvunopeus ja lähtökudos selviää näytepalasta.
Aivokasvainten hoito on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja uusia hoitomuotoja tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti kasvaimen tyypin, koon, sijainnin, kasvun sekä potilaan kunnon mukaan.
Aivokasvaimet pyritään lähes aina poistamaan kokonaan tai osittain leikkauksessa. Hyvänlaatuinen ja tarkkarajainen kasvain voidaan parantaa täysin poistamalla se kokonaan. Joskus kasvain kuitenkin kasvaa aivokudoksen sisään epätarkkarajaisena ja täydellinen kasvaimen poisto on mahdotonta. Leikkauksessa pyritään tällöin poistamaan mahdollisimman tarkasti kasvaimeksi tulkittava osa.
Muita hoitomuotoja ovat sädehoito ja solunsalpaajat, joita voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Sädehoitoa annetaan kasvaimiin, joita ei pystytä poistamaan tai leikkauksen jälkihoitona. Nykyään sädehoito voidaan kohdistaa kasvaimeen hyvinkin tarkasti, mutta pään alueen sädehoito aiheuttaa lähes kaikille haittoja, kuten päänsärkyä ja hiustenlähtöä. Sädehoidon aiheuttama vaurio voi ilmetä jopa vuosien jälkeen, esimerkiksi lähimuistin häiriönä.
Solunsalpaajia käytetään usein sädehoidon aikana tai jälkeen. Solunsalpaajien teho riippuu paljon kasvaimen tyypistä ja vain harvat solunsalpaajat kykenevät kulkeutumaan aivokudokseen asti. Solunsalpaajat eivät pysty tuhoamaan aivokasvainta kokonaan, mutta voivat kuitenkin pienentää kasvainta tai pysäyttää sen kasvun.
Aivokasvainten hoidossa käytetään lisäksi kortikosteroideja. Kortisonihoito lievittää kasvainten oireita ja sitä käytetään säännöllisesti sädehoidon ja leikkauksen yhteydessä. Kortisonit vähentävät sekä kasvaimen että sitä ympäröivän aivokudoksen turvotusta, jolloin aivopaine pienenee. Oireiden hoitoon käytetään myös epilepsialääkkeitä. Lisäksi potilaat tarvitsevat usein erilaisia kuntoutuksia.
Aivokasvainten hoitoon kuuluu myös säännöllinen seuranta magneettikuvauksilla hoidon jälkeen. Pahanlaatuiset aivokasvaimet valitettavasti uusiutuvat aina, mutta potilaalla voi olla pitkiä vakaita vaiheita.
Pahanlaatuisen aivokasvaimen ennuste vaihtelee yksilöllisesti huomattavan paljon. Vaikeiden kasvainten kohdalla nykyään voi kuitenkin elää jopa yli viisi vuotta. Hyvänlaatuisen kasvaimen kohdalla eliniän ennuste voi olla jopa vuosikymmeniä. Suurimmalla osalla eliniän ennuste sijoittuu jonnekin ääripäiden välille.
https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/aivokasvaimet/ http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tunnista-aivokasvain-ajoissa/#.VymXqYSLTRY http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00028
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117 (maksuton, palvelee ympäri vuorokauden lähes koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Hätätilanteessa soita 112.
Suomenkielisen Wikipedian mukaan aivokasvaimen oireet riippuvat kasvaimen koosta ja sijainnista. Hyvänlaatuiset kasvaimet voivat pysyä oireettomina vuosia. Tavallisin ensioire on epilepsiakohtaus, joka voi näkyä esimerkiksi käden tai jalan kouristeluna tai lyhyenä poissaolokohtauksena. Suomessa joka kolmas aivokasvainpotilas hakeutuu hoitoon epileptisen kohtauksen vuoksi. Ensioire voi olla myös yleistynyt kohtaus, johon liittyy tajunnan menetys. Muita mahdollisia oireita ovat pitkittynyt päänsärky, muistivaikeudet ja käytöksen muutokset. Lapsilla voi esiintyä äkillistä oksentelua ilman pahoinvointia tai päänsärkyä. Aiheesta lisää artikkelissamme Ihon punajäkälä – oireet, tyyppipaikat ja hoito. Aiheesta lisää artikkelissamme Huulisyöpä – oireet, riskitekijät ja hoito.
Suomessa todetaan vuosittain noin 900 aivokasvainta. Yleisimpiä ovat glioomat, jotka saavat alkunsa aivojen tukisoluista eli gliasoluista. Seuraavaksi yleisimpiä ovat aivokalvon meningeoomat, joista 90 prosenttia on hyvänlaatuisia. Muita tyyppejä ovat hermotupen schwannoomat, aivolisäkkeen adenoomat ja kuulohermon akustikusneurinoomat. Aivoissa voi olla myös muiden syöpien etäpesäkkeitä. Lapsilla aivokasvaimet ovat leukemian jälkeen toiseksi yleisin syöpä, mutta ne ovat useammin hyvänlaatuisia kuin aikuisilla.
Pahanlaatuiset aivokasvaimet yleistyvät keski-iästä alkaen, ja niihin sairastutaan eniten yli 70-vuotiaana. Ravinnon, elintapojen tai virusten ei ole todettu olevan yhteydessä aivokasvaimiin. Perinnölliset tekijät liittyvät alle viiteen prosenttiin tapauksista. Hyvänlaatuiset, selkeärajaiset kasvaimet voidaan parantaa leikkauksella. Jos kasvainta ei voida poistaa kokonaan, hoitona käytetään säde- tai solunsalpaajahoitoa. Naisista yli 70 prosenttia ja miehistä alle 60 prosenttia oli elossa viiden vuoden kuluttua. Uusi, pitkittyvä päänsärky tai ensimmäinen kouristuskohtaus on aina syy hakeutua lääkäriin. Lue myös myeloomasta.
Moni etsii verkosta kokemuksia hyvänlaatuisesta aivokasvaimesta. Wikipedian mukaan esimerkiksi aivokalvon meningeoomat ovat 90-prosenttisesti hyvänlaatuisia, ja hyvänlaatuiset kasvaimet voivat pysyä oireettomina vuosia. Selkeärajainen kasvain voidaan usein poistaa leikkauksella kokonaan, ja silloin ennuste on hyvä. Hyvänlaatuinenkin kasvain voi kuitenkin aiheuttaa oireita, jos se painaa ympäröiviä aivorakenteita. Siksi hoito ja seuranta suunnitellaan aina yksilöllisesti. Toisten kokemukset voivat antaa vertaistukea, mutta niitä ei pidä käyttää oman hoidon ohjeena: kasvaimen tyyppi, koko ja sijainti vaikuttavat ratkaisevasti hoitoon. Kysy rohkeasti hoitavalta lääkäriltä, mitä löydös tarkoittaa juuri sinun kohdallasi.