Ihon punajäkälä – oireet, tyyppipaikat ja hoito

Punajäkälä (lichen ruber planus) on Terveyskirjaston mukaan melko yleinen ihon ja limakalvojen tulehduksellinen tauti, jota esiintyy pääosin 30–60-vuotiailla. Tässä artikkelissa keskitytään ihon punajäkälään. Suun limakalvojen muodosta kerromme erikseen artikkelissa suun punajäkälä.

Miltä ihon punajäkälä näyttää?

Iholle nousee sinipunertavia, laakeita ja kiiltäväpintaisia näppylöitä (papuloita), jotka voivat sulautua laajemmiksi alueiksi. Pinnalla voi näkyä vaaleaa hentojuovaista verkkoa. Papulat kutisevat, joskus voimakkaasti. Punajäkälää ilmaantuu usein ihonaarmuihin (Köbnerin ilmiö).

Tyyppipaikat

• ranteiden ja kyynärvarsien sisäsivut
• nilkat
• ristiselkä
• taipeet, kuten kainalot ja nivuset – niissä rengasmaisina, sinipunervina tai harmaanruskeina läiskinä
• sääret (paksukarstainen muoto, joka kutisee voimakkaasti)

Noin kymmenesosalla potilaista on muutoksia myös kynsissä, kuten pitkittäisiä uurteita ja kynsien ohenemista.

Syyt

Punajäkälän katsotaan kuuluvan autoimmuunitauteihin. Sen voi laukaista esimerkiksi stressi, virustulehdus kuten C-hepatiitti, paikallinen ärsyke tai jokin lääke. Punajäkälän ilmaantumista ei voida ehkäistä.

Itsehoito ja hoito

• Tavallinen ihon punajäkälä paranee useimmiten 0,5–1,5 vuoden kuluessa, mutta voi uusiutua.
• Hydrokortisonivoide hillitsee kutinaa jonkin verran. Antihistamiineista ei ole apua.
• Lääkärin määräämä vahva kortisonivoide on ensisijainen hoito, toisinaan takrolimuusivoide.
• Laaja-alaiseen tautiin käytetään UV-valohoitoa, kortisonikuuria tai muita sisäisiä lääkkeitä.

Diagnoosiin tarvitaan usein lääkäriä, ja limakalvomuutokset on aina syytä näyttää lääkärille.

Lähde

• Punajäkälä – Terveyskirjasto (Duodecim)

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireet ovat voimakkaita, pahenevat tai huolestuttavat, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Hätätilanteessa soita 112.