info@tohtorille.fi
Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa elimistö ei pysty tuottamaan insuliinia. Se alkaa usein lapsena tai nuorena aikuisena, mutta voi puhjeta missä iässä tahansa. Oireet kehittyvät tavallisesti nopeasti, joten niiden tunnistaminen on tärkeää. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä tyypin 1 diabetes on, miten sen oireet tunnistaa, miten se todetaan ja hoidetaan ja miten lisäsairauksia voi ehkäistä. Tiedot perustuvat Britannian terveyspalvelu NHS:n potilasohjeisiin.
NHS:n mukaan tyypin 1 diabeteksessa elimistö ei pysty tuottamaan insuliinihormonia. Insuliini auttaa elimistöä käyttämään glukoosia eli sokeria energiaksi. Ilman insuliinia veren glukoosipitoisuus nousee liian korkeaksi. Sairauden taustalla on immuunijärjestelmän häiriö, eli kyse on autoimmuunisairaudesta. NHS:n mukaan tyypin 1 diabetesta ei voi ehkäistä, eikä siihen toistaiseksi ole parannuskeinoa, mutta sitä voidaan hoitaa hyvin.
Tyypin 1 diabetes eroaa tyypin 2 diabeteksesta, joka on yleisempi iäkkäämmillä ja ylipainoisilla ja kehittyy yleensä hitaammin. Tyypin 1 diabetes on todennäköisempi, jos henkilöllä on muita autoimmuunisairauksia tai jos suvussa on tyypin 1 diabetesta tai muita autoimmuunisairauksia.
NHS:n mukaan tyypin 1 diabeteksen tavallisimmat oireet voi muistaa englanninkielisellä muistisäännöllä neljä T:tä: toilet, thirsty, tired, thinner. Suomeksi ne tarkoittavat:
Pienillä lapsilla vaipat voivat olla tavallista painavampia, tai lapsi voi alkaa kastella sänkyä. Muita mahdollisia oireita ovat näön sumeneminen, makealta tai hedelmäiseltä tuoksuva hengitys, haavojen hidas paraneminen sekä toistuvat tai pitkittyvät tulehdukset, kuten hiivatulehdus. Oireet kehittyvät nopeasti, muutamassa päivässä tai viikossa.
Hoitamattomana tyypin 1 diabetes voi johtaa diabeettiseen ketoasidoosiin, joka voi olla hengenvaarallinen. NHS:n mukaan hätäapua tarvitaan, jos tiheän virtsaamisen, janon ja väsymyksen lisäksi oireet pahenevat nopeasti tai on vatsakipua, ripulia, pahoinvointia tai oksentelua, uneliaisuutta tai sekavuutta tai tavallista nopeampaa ja syvempää hengitystä. Suomessa soita tällöin 112. Jos epäilet, että sinulla tai lapsellasi on tyypin 1 diabetes, hakeudu lääkäriin kiireellisesti samana päivänä; neuvoa saat myös Päivystysavusta 116117.
NHS:n mukaan lääkäri tekee sormenpäästä verensokerimittauksen ja voi tutkia myös virtsanäytteen. Jos tulokset viittaavat tyypin 1 diabetekseen, potilas ohjataan erikoislääkärille sairaalaan, yleensä jo samana päivänä. Lapsilla diabeteksen alkuun voi liittyä muita sairauksia, kuten flunssa, nielurisatulehdus tai vatsakipu, mikä voi vaikeuttaa tunnistamista.
NHS:n mukaan tyypin 1 diabeteksen päähoito on insuliini, jota tarvitaan päivittäin. Tavoitteena on pitää verensokeri tavoitealueella mittaamalla sitä säännöllisesti ja säätämällä insuliiniannoksia. Insuliinia otetaan useita kertoja päivässä insuliinikynällä tai annostellaan insuliinipumpulla. Hoitoon kuuluu opetusta esimerkiksi hiilihydraattien laskemisesta, liian matalan ja liian korkean verensokerin tunnistamisesta ja hoidosta sekä ohjeita liikuntaan, alkoholiin, autolla ajoon ja sairauspäiviin.
Insuliinipumppu on pieni ihoon kiinnitettävä laite, joka annostelee insuliinia pieninä määrinä ympäri vuorokauden. Jatkuvatoimiseen glukoosisensoriin yhdistetty niin sanottu suljetun silmukan järjestelmä voi säätää insuliinin annostelua automaattisesti verensokerin perusteella. NHS:n mukaan tällainen järjestelmä voi vähentää matalia verensokereita ja keventää hoidon kuormaa.
Hoitoon kuuluu säännöllinen seuranta. NHS:n mukaan pitkäaikaisen sokeritasapainon mittari HbA1c tutkitaan 3–6 kuukauden välein, ja vähintään kerran vuodessa tarkistetaan myös esimerkiksi paino, kolesteroli, verenpaine, munuaiset ja kilpirauhanen. Silmänpohjien kuvaus ja jalkojen tarkastus kuuluvat säännölliseen seurantaan.
Pitkään koholla oleva verensokeri voi vaurioittaa verisuonia ja hermoja. NHS:n mukaan tyypin 1 diabetes lisää sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen, jalkaongelmien, silmänpohjamuutosten, hermovaurioiden, munuaissairauden ja ientulehduksen riskiä. Riskiä voi pienentää hoitamalla verensokeria mahdollisimman hyvin, syömällä monipuolisesti, liikkumalla ja olemalla tupakoimatta. Tarkista jalkasi päivittäin, pese hampaat kahdesti päivässä ja käy säännöllisesti hammastarkastuksessa.
Insuliinihoidon tavallinen haitta on liian matala verensokeri. NHS:n mukaan kyse on yleensä tilanteesta, jossa verensokeri on alle 4 mmol/l. Oireita voivat olla nälkä, huimaus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys, hikoilu, vapina, huulten pistely, sydämentykytys, väsymys tai heikotus, näön sumeneminen ja sekavuus. Vaikea hypoglykemia voi aiheuttaa kouristuksen tai tajunnan menetyksen.
NHS:n ohjeen mukaan matalaa verensokeria hoidetaan nauttimalla nopeasti verensokeria nostavaa, kuten pieni lasillinen hedelmämehua tai sokeripitoista virvoitusjuomaa tai glukoositabletteja. Verensokeri mitataan uudelleen 10–15 minuutin kuluttua, ja tarvittaessa hoito toistetaan. Kun oireet ovat helpottaneet ja verensokeri on yli 4 mmol/l, syödään jotain pidempään vaikuttavaa, kuten voileipä tai seuraava ateria.
Tajuttomalle ei saa antaa ruokaa eikä juomaa, koska hän ei pysty nielemään turvallisesti. NHS:n mukaan hänet käännetään kylkiasentoon ja hänelle annetaan glukagonipistos, jos sellainen on saatavilla ja sen käyttö osataan. Suomessa soita aina 112, jos henkilö ei herää tai ei reagoi normaalisti. Läheisten kannattaa opetella tunnistamaan matalan verensokerin oireet ja glukagonin käyttö etukäteen.
Diagnoosi voi tuntua aluksi raskaalta, ja huoli on luonnollinen reaktio. Hoitotiimiltä voi aina kysyä, ja tukea saa myös vertaisilta. Suomessa tietoa ja vertaistukea tarjoaa esimerkiksi Diabetesliitto.
Voiko tyypin 1 diabeteksen ehkäistä? NHS:n mukaan ei, koska se johtuu immuunijärjestelmän häiriöstä. Voiko sen parantaa? Parannuskeinoa ei vielä ole, mutta hoidolla verensokeri saadaan hallintaan. Missä iässä se alkaa? Tavallisimmin lapsena tai nuorena aikuisena, mutta se voi alkaa missä iässä tahansa.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117 (maksuton, palvelee ympäri vuorokauden lähes koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Hätätilanteessa soita 112.