info@tohtorille.fi
Migreeni on paljon muutakin kuin tavallinen päänsärky. Se on pitkäaikainen sairaus, joka aiheuttaa toistuvia migreenikohtauksia, ja kohtaus voi viedä työ- tai toimintakyvyn päiväksi tai pidemmäksikin aikaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, miltä migreeni tuntuu, mitä tiedetään sen syistä, miten kohtauksia hoidetaan ja ehkäistään ja missä tilanteissa päänsärky vaatii kiireellistä apua. Tiedot perustuvat Britannian terveyspalvelu NHS:n potilasohjeisiin.
NHS:n mukaan migreenikohtauksen pääoireita ovat sykkivä päänsärky, joka voi olla voimakas, tuntuu usein toisella puolella päätä ja voi pahentua liikkuessa, pahoinvointi ja oksentelu sekä voimakas herkkyys valolle ja äänille. Kohtauksen alussa voi esiintyä myös esioireita, kuten voimakasta väsymystä ja haukottelua, tiettyjen ruokien himoa tai janoa, mielialan muutoksia, niskan jäykkyyttä ja tihentynyttä virtsaamistarvetta.
NHS:n mukaan migreenikohtaukset kestävät yleensä neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Esioireet voivat alkaa tunteja tai jopa kaksi vuorokautta ennen päänsärkyä, ja olo voi palautua vasta jonkin aikaa särkyn loputtua. Osalla kohtauksia on useita viikossa, toisilla paljon harvemmin.
Osalla migreenipotilaista kohtausta edeltää aura. NHS:n mukaan auraoireita voivat olla näköhäiriöt, kuten sahalaitaiset viivat tai välkkyvät valot, puutuminen tai pistely, huimaus ja puhevaikeudet. Auraoireet eivät tavallisesti kestä yli tuntia. Jos aura kestää pidempään, siitä kannattaa hakea kiireellisesti neuvoa.
Juuri ennen kuukautisia tai niiden aikana alkavia kohtauksia kutsutaan kuukautismigreeniksi. NHS:n mukaan ne ovat usein pidempiä ja voimakkaampia kuin muina aikoina ilmenevät kohtaukset. Monilla migreeni lievittyy vähitellen iän myötä, ja naisilla se usein helpottaa vaihdevuosien jälkeen ja joskus raskauden aikana.
NHS:n mukaan migreenin syytä ei tunneta, mutta kohtaukseen liittyy muutoksia aivojen hermoissa ja verisuonissa. Migreeni on todennäköisempi, jos lähisukulaisella on sitä, ja naisilla migreeni on yleisempää kuin miehillä.
Osa ihmisistä tunnistaa kohtauksia laukaisevia tekijöitä. NHS mainitsee esimerkkeinä kuukautiset, ahdistuksen ja masennuksen, stressin ja väsymyksen, aterioiden väliin jättämisen tai epäsäännöllisen syömisen, liiallisen kofeiinin sekä säännöllisen liikunnan puutteen. Laukaisijat ovat yksilöllisiä, joten migreenipäiväkirjan pitäminen voi auttaa tunnistamaan omat tekijät.
Migreeniä ei voi parantaa, mutta hoidolla voidaan lievittää kohtausten oireita ja ehkäistä kohtauksia. NHS:n mukaan kohtauksen hoitoon käytetään esimerkiksi kipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia ja parasetamolia, triptaaneiksi ja gepanteiksi kutsuttuja lääkkeitä sekä pahoinvointilääkkeitä. Kipulääke kannattaa ottaa heti päänsäryn alkaessa.
Tärkeä varoitus: NHS neuvoo välttämään kipulääkkeiden käyttöä useampana kuin kahtena päivänä viikossa, koska liikakäyttö voi lisätä päänsärkyä ja vaikeuttaa migreenin hoitoa. Jos huomaat tarvitsevasi särkylääkettä usein, keskustele asiasta lääkärin kanssa.
Jos kohtauksia on usein, lääkäri voi harkita ehkäisevää hoitoa. NHS:n mukaan siihen voi kuulua migreeniä ehkäiseviä lääkkeitä, kuten beetasalpaajia, masennuslääkkeitä ja epilepsialääkkeitä, sekä akupunktiota, rentoutumismenetelmiä, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja B2-vitamiinia. Lääkäri voi myös suositella elintapamuutoksia, kuten säännöllisiä ruoka-aikoja ja kofeiinin vähentämistä. Sopivan yhdistelmän löytyminen voi vaatia kokeilemista, ja tarvittaessa potilas ohjataan erikoislääkärille.
NHS:n mukaan lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos kohtaukset ovat voimakkaita tai pahenevat, kestävät tavallista pidempään tai niitä on useammin kuin kerran viikossa, jos migreeniä on vaikea saada hallintaan tai jos sitä esiintyy säännöllisesti kuukautisten yhteydessä. Kiireellistä neuvoa kannattaa hakea, jos kohtaus on kestänyt yli 72 tuntia, aura kestää yli tunnin kerrallaan tai olet raskaana tai juuri synnyttänyt. Suomessa voit soittaa Päivystysapuun 116117.
Soita heti 112, jos sinulla tai lapsellasi on äkillisesti alkanut, erittäin kova päänsärky, puhe- tai muistivaikeuksia, näön menetys tai kahtena näkeminen, uneliaisuutta tai sekavuutta, kouristuskohtaus, korkea kuume ja aivokalvontulehdukseen viittaavia oireita, toispuoleista heikkoutta käsissä, jaloissa tai kasvoissa tai jos päähän on äskettäin kohdistunut vamma. NHS kehottaa olemaan ajamatta itse päivystykseen.
NHS listaa migreenin omahoitoon useita keinoja, joita kannattaa toteuttaa lääkärin ohjeiden rinnalla. Kohtauksen aikana voi auttaa nukkuminen tai makaaminen pimennetyssä huoneessa. Tunnetuksi tulleita laukaisijoita kannattaa välttää. Juo riittävästi ja rajoita kofeiinin ja alkoholin käyttöä. Pyri pitämään paino terveellisenä, syömään säännöllisin väliajoin, liikkumaan säännöllisesti, nukkumaan riittävästi ja hallitsemaan stressiä.
Kaikki keinot eivät sovi kaikille, eikä yksittäinen muutos välttämättä poista kohtauksia. Pienet, johdonmukaiset muutokset ja niiden vaikutuksen seuraaminen päiväkirjan avulla antavat kuitenkin tietoa siitä, mikä juuri sinun kohdallasi auttaa.
Toistuvat kohtaukset voivat vaikuttaa työhön ja opiskeluun. Kerro tarvittaessa työterveyshuollolle, jos migreeni haittaa työntekoa, sillä työpisteen valaistukseen, näyttötauoihin ja työaikojen joustoon liittyvät järjestelyt voivat helpottaa. Lääkärin kanssa voi myös laatia suunnitelman siitä, miten toimit kohtauksen alkaessa kesken työpäivän. Ota mukaan esimerkiksi kohtauslääke, juomapullo ja pientä syötävää.
Myös lapsilla voi olla migreeniä. Jos lapsella on toistuvia päänsärkyjä, joihin liittyy pahoinvointia tai valonarkuutta, keskustele asiasta terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Lapsen äkillinen, poikkeuksellisen kova päänsärky on aina syy soittaa 112.
Säännöllinen uni, ateriarytmi ja liikunta tukevat monen migreenipotilaan arkea. Pidä kohtauspäiväkirjaa, johon merkitset kohtausten ajankohdan, keston, oireet, käyttämäsi lääkkeet ja mahdolliset laukaisijat; se on myös lääkärille arvokas apuväline. Kohtauksen aikana moni hyötyy lepäämisestä pimeässä ja hiljaisessa huoneessa. Suomessa tietoa ja vertaistukea tarjoaa esimerkiksi Suomen Migreeniyhdistys.
Voiko migreenin parantaa? NHS:n mukaan migreeniä ei voi parantaa, mutta hoidolla voi lievittää kohtauksia ja vähentää niiden määrää. Onko migreeni perinnöllistä? Migreeni on todennäköisempää, jos lähisukulaisella on sitä. Helpottaako migreeni iän myötä? Monella kyllä, ja naisilla usein vaihdevuosien jälkeen.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117 (maksuton, palvelee ympäri vuorokauden lähes koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Hätätilanteessa soita 112.