• info@tohtorille.fi

Työuupumus: mitä se on ja miten sen voi tunnistaa

Työuupumus on yleinen puheenaihe, mutta sen määritelmä tunnetaan huonosti. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, miten Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee työuupumuksen, miten se eroaa masennuksesta ja mistä apua saa.

WHO:n määritelmä

WHO:n mukaan työuupumus (burn-out) on sisällytetty kansainvälisen tautiluokituksen ICD-11:n uusimpaan versioon työhön liittyvänä ilmiönä, eikä sitä luokitella sairaudeksi. ICD-11:n mukaan työuupumus on oireyhtymä, joka johtuu kroonisesta työstressistä, jota ei ole onnistuttu hallitsemaan.

Kolme ulottuvuutta

WHO:n mukaan työuupumukselle on ominaista kolme piirrettä: energian ehtyminen tai uupumus, lisääntynyt henkinen etäisyys omaan työhön tai työhön liittyvä kielteisyys tai kyynisyys sekä heikentynyt ammatillinen suoriutuminen. Määritelmä koskee nimenomaan työelämää, eikä sitä tule käyttää kuvaamaan muiden elämänalueiden kokemuksia.

Uupumus vai masennus?

Työuupumus ja masennus voivat muistuttaa toisiaan, ja ne voivat esiintyä yhtä aikaa. Masennus on sairaus, joka vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin. Jos alakulo ja mielihyvän menetys jatkuvat viikkoja myös vapaa-ajalla, kyse voi olla masennuksesta, ja siihen on tehokasta hoitoa. Pitkäaikaisen väsymyksen taustalla voi olla myös muita sairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai anemia, joten lääkärin arvio on tärkeä.

Mitä voi tehdä?

Ota kuormitus puheeksi esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Työtehtävien, työmäärän ja työaikojen tarkastelu on keskeistä, koska uupumus johtuu työstressistä. Huolehdi levosta, unesta ja liikunnasta ja rajaa työasiat pois vapaa-ajalta.

Apua

Työterveyshuolto on usein ensimmäinen paikka hakea apua. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, hae apua heti: soita 112 tai MIELI ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111, joka palvelee joka päivä ympäri vuorokauden.

Paluu työhön

Jos olet ollut sairauslomalla uupumuksen vuoksi, työhön paluuta kannattaa suunnitella yhdessä työterveyshuollon ja esihenkilön kanssa. Osa-aikainen paluu, työtehtävien muokkaus ja säännölliset seurantakeskustelut voivat helpottaa siirtymää.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota, diagnoosia tai hoitoa. Äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117 (maksuton, palvelee ympäri vuorokauden lähes koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta). Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet